Kentän sote-johtoa oli koolla neuvottelupäivillä aiemmin tänä vuonna. Puhumassa muutosjohtaja Sinikka salo. (Kuva: Sonja Eloranta)

Sosiaali- ja terveysministeriön johto yrittää siirtää sote-keskustelussa huomiota ruohonjuuritasolle osin vastauksena valtakunnan tason keskustelulle, jossa ongelmat ovat vahvasti esillä. Toisaalta huomiota kiinnitetään myös kentällä todettuihin ongelmiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., nostaa blogissaan henkilöstön merkityksen esiin uudistuksen toteutuksessa. Hän kirjoittaa, että muutos tehdään kahvitauoilla.

Saarikko kertoo havainneensa kentällä, että tuhannet ihmiset tekevät uudistusta eri puolilla maata.

”Se, mitä olen nähnyt, todistaa vahvasta muutosvalmiudesta. Viesti, mikä toistuu melkein kaikkialla on, että tehkää te valtakunnan päätöksentekijät oma osanne – me  kyllä viemme tätä eteenpäin. Uudistusta onkin tehty jo vuosikausia toimintatapoja kehittämällä, vanhasta luopumalla ja ottamalla uutta käyttöön”, Saarikko kirjoittaa.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kirjoitti omassa blogissaan, että työ etenee kentällä ja että sairaanhoitopiirien johtajien ja professorien pessimistiset arviot antavat tilanteesta väärän kuvan. Molempien viesti on, että työ kyllä etenee kentällä, vaikka valtakunnallisessa keskustelussa ongelmat korostuvat.

Epätietoisuus huolettaa

Saarikko on huolissaan siitä epätietoisuudesta, joka on todettu erityisesti perusterveydenhuollon henkilöstön keskuudessa.

”Henkilöstö on sote- ja maakuntauudistuksen keskeinen voimavara. Jos henkilöstö ei ole siinä täysillä mukana, todellista muutosta ei synny. Merkittävä osa muutoksesta kun syntyy jokapäiväisessä työssä. Arjessa se näkyy siinä, että otetaan parhaat toimintatavat käyttöön, tieto eri toimijoiden välillä kulkee ja että työ on järjestetty niin, että ammattilaisilla riittää aikaa oikeisiin asioihin”, Saarikko kirjoittaa.

Hän vetoaa maakuntiin, että henkilöstön merkitys muistetaan ja henkilöstöstä pidetään huolta.

Saarikko kirjoittaa, että soten kyljessä kasvaa paljon epävarmuutta, huolta ja epätietoisuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtionvarainministeriö suuntasivat alkuvuodesta sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstölle verkkoaivoriihen. Kyselyyn osallistui yli 10 000 eri alojen ammattilaista.

Saarikon mukaan aineistosta käy ilmi, että perusterveydenhuollon ammattilaiset kokivat tarvitsevansa eniten lisätietoa verrattuna erikoissairaanhoidon ja suun terveydenhuollon ammattilaisiin.

”Kysymys on sadoilletuhansille ihmisille hyvin käytännöllisistä asioista: siitä, missä on tuleva työpaikkani, kuka maksaa palkan, kenen kanssa teen jatkossa töitä. Monen kohdalla vastaus on jo olemassa, ja se tulisi kertoa, jotta huolta ei tarvitse kantaa turhaan”, Saarikko kirjoittaa.

Ilman henkilöstöä ei onnistu

Saarikko muistuttaa, että uudistus koskee suurta määrää työntekijöitä. Pelkästään julkisen sektorin palveluksessa on 200 000 sote-ammattilaista. Lisäksi soten tukipalveluissa toimii tuhansia työntekijöitä.

Tämä henkilöstö on Saarikon mukaan sote- ja maakuntauudistuksen keskeinen voimavara.

”Jos henkilöstö ei ole siinä täysillä mukana, todellista muutosta ei synny. Merkittävä osa muutoksesta kun syntyy jokapäiväisessä työssä.”

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*