Suun terveydenhuoltoon vaaditaan lisäresursseja – ”Erityisen huolestuttavaa on nuorten hammaslääkärien kuormittuneisuuden kasvu”
Kuva: Seppo Haavisto
Hammaslääkäriliitto on huolissaan hammaslääkärien työssä jaksamisesta.
Hammaslääkärien työkuormitus, jatkuva kiire ja aikapaine sekä kokemukset siitä, että resurssit eivät enää riitä tarjoamaan potilaille riittävän hyvää hoitoa ovat kasvaneet erityisesti terveyskeskuksissa, Suomen Hammaslääkäriliitto muistuttaa.
Tuoreessa Hammaslääkärien työhyvinvointi 2019 -tutkimuksessa lähes puolet vastanneista hammaslääkäreistä oli kokenut jonkinasteisia työuupumusoireita ja noin joka neljäs paljon kuormittavaa stressiä. Myös masennusoireita kokevien osuus on kasvanut.
Tulosten mukaan hammaslääkärien työkuormitus on kasvanut vuodesta 2014, jolloin tutkimus toteutettiin edellisen kerran.
Hammaslääkäreitä kuormittaa erityisesti kokemus siitä, että potilaita ei ole mahdollista hoitaa niin hyvin kuin haluaisi.
Kuormitusta aiheuttavat myös jatkuva työpaine ja potilasjonot sekä se, että jo aloitettuja hoitoja ei ole mahdollista saada valmiiksi kohtuullisessa ajassa.
– Pahimmillaan potilaan jatkohoidon venyminen usean kuukauden päähän vapaiden aikojen puuttuessa voi vaarantaa koko hoidon – esimerkiksi useita käyntikertoja vaativan juurihoidon onnistumisen, toiminnanjohtaja Matti Pöyry sanoo Hammaslääkäriliiton tiedotteessa.
Stressi- ja työuupumusoireilua aiheuttavat myös toimimattomat tai huonosti toimivat terveydenhuollon tietojärjestelmät sekä hammaslääkärien kokemat vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.
Hammaslääkäriliiton mukaan kyselyn tulokset eivät yllätä alalla toimivia.
– Terveyskeskuksiin on hakeutunut jo vuosia yhä enemmän potilaita ilman, että resursseja on ollenkaan lisätty. Samaan aikaan suun terveydenhuollon rahoitusta on entisestään kurjistettu leikkaamalla yksityisen hammashoidon Kela-korvauksia. Suun terveydenhuollon palveluissa yksityisen sektorin rooli koko väestön hoidossa on tärkeä, liitto muistuttaa.
– Kohtuuton työn määrä on tärkeä työuupumusta selittävä tekijä hammaslääkäreillä. Erityisen huolestuttavaa on nuorten alle 36-vuotiaiden entisestään kasvanut kuormittuneisuus, sanoo Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Anja Eerola.
Kasvavan kuormituksen ja työuupumuksen ohella hammaslääkärit kokevat edelleen työnimua ja sitoutuminen omaan työhön on säilynyt vahvana. Tärkeimpiä voimavaroja ovat esimerkiksi työn arvostus ja itsenäisyys, oman työn tulosten näkeminen ja vaikutusmahdollisuudet sekä myönteiset potilaskontaktit ja kokemus työn merkityksestä.
Eerolan mukaan tilanteeseen on pakko saada pikaisesti korjaus osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta.
– Suun terveydenhuoltoon tarvitaan sekä lisää resursseja että alan omaa kehittämistyötä ja hyvää johtamista. Sekä työn tuloksiin että työntekijöiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa kohtuullistamalla työn vaatimuksia ja vahvistamalla työn voimavaroja. On tärkeätä huolehtia molemmista prosesseista, ja jo riittävän varhaisessa vaiheessa. Työn imu on työuupumusoireiluakin vahvemmin yhteydessä työssä suoriutumiseen.
Joo, kolmesta juuri hoidosta halutaan 900e yksityisellä klinikalla, Järjetöntä nylkemistä.
Ja vielä lisää, Tanskassa eläkeläinen maksaa vain 15%
hammaslääkäri laskusta.
Eipä näistä täällä Suomessa puhuta halaistua sanaa.
Suomi vaan mukamas aina paras maa kaikessa. Ja hölynpölyä
Anniina, kannattaa perehtyä hammaslääkärien käymään koulutukseen ja esimerkiksi juurihoidon suoritukseen. Eivät ole ihan yksinkertaisia tai helppoja toimenpiteitä, vaan vaativat aivan erityistä ammattitaitoa, monta käyntikertaa ja kalliit aineet. Kaiken lisäksi juurihoitoa ei tarvita jos potilas hoitaa hampaansa, vaan ovat traumatapauksia lukuunottamatta melkein poikkeuksetta seurausta huonosta omahoidosta.
Jos yksityisellä saa 3 juurihoitoa 900€;lla .. voi olla tyytyväinen. Toki, jos samalle henkilölle on tehty 3 juurihoitoa, vika ei liene sepissä ?