Suuret kaupungit: Valta keskittyy ministeriöihin, soten tavoitteet eivät toteudu
Kuva: Ville Miettinen
Erityisesti suuria kaupunkeja ärsyttää ministeriöitten vahva rooli tulevissa maakunnissa.
Kuuden suurimman kaupungin johtavat luottamushenkilöt jatkavat sote- ja maakuntauudistuksen ongelmien ruotimista. He varoittavat, että uudistuksella ei tule vaarantaa kaupunkien asukkaiden palvelutasoa eikä kaupunkien toimintakykyä.
Päättäjät ovat antaneet yhteisen kriittisen kannanoton, jossa he katsovat, että valta uudistuksessa keskittyy valtiovarainministeriöön sekä sosiaali- ja terveysministeriöön, eikä demokraattisesti valituilla maakuntien päättäjillä ole todellisia mahdollisuuksia vastata palvelujen järjestämisestä.
Koolla olleet johtavat luottamushenkilöt toteavat, että arvioiden mukaan esitetyssä muodossa uudistus heikentää merkittävästi kaupunkien liikkumavaraa tulevaisuuden kasvun haasteisiin vastaamisessa ja samalla perustettavien maakuntien talouksiin kohdistuisi vakava sopeutuspaine jo niiden aloittaessa toimintansa.
Luottamushenkilöt toteavat kannanotossaan, että kaupungit ovat ottaneet uudistukseen osin erilaisia kantoja, mutta kaikki näkevät uudistuksessa vakavia huolia ja muutostarpeita.
Helsinki on vastustanut hallituksen uudistussuunnitelmia tavalla, jota on kuvattu neliraajajarrutukseksi. Muitten suurten kaupunkien edustajat ovat olleet kritiikissään varautuneempia. Uusi Suomi jopa kysyi, ”lässähtääkö sote-kapina”.
Nyt koolla olleet kuudensuurimman kaupungin, Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien päättäjät kuitenkiin jatkavat ellei kapinaa niin ainakin napinaa.
Luottamushenkilöt katsovat, että lakikokonaisuus nyt esitetyssä muodossaan ei vastaa maakunta- ja sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita.
Kannanoton takana on ainakin keskustaa, kokoomusta, sosiaalidemokraatteja ja vihreitä edustavia luottamushenkilöitä.
Palvelukeskukset hiertävät
Suurten kaupunkien johtavien luottamushenkilöitten näkemyksen mukaan yksi esimerkki uudistuksen ongelmista liittyy tukipalveluihin, joilla on merkittävä vaikutus kansalaisten saamien palveluiden tasoon.
”Keskitetyt tukipalveluratkaisut muun muassa ICT-palveluissa eivät mahdollista tarkoituksenmukaisia ja kilpailukykyisiä malleja maakuntien tarpeiden mukaisesti. Valtiojohtoisten ratkaisujen valmistelu on viivästynyt pahasti uudistuksen toteutuksen aikataulusta. On epäselvää, voidaanko valtiojohtoisella ratkaisulla ylipäätään saavuttaa uudistuksen tuottavuustavoitteet.”
”Tukipalveluratkaisut tulee jättää alueiden ratkaistaviksi”, luottamushenkilöt vaativat.
Jokin aika sitten maakuntajohtajat ja maakuntien muutosjohtajat asettuivat vastustamaan sitä, että laissa säädetään maakuntien velvollisuudesta käyttää ICT-palveluissa Vimana Oy:n palveluja. Tilalle ha tarjoavat osakassopimuksia.
Vimana on valtion perustama ICT-alan palveluyhtiö, jonka omistajiksi maakuntien on määrä tulla valtion rinnalle.
Palvelukeskuskdt ov at hiertäneet kentällä valmistelun miltei alusta asti. Hallitus on jo luopunut kahdesta kaavaillusta palvelukeskuksesta. Jäljellä ovat Vimana sekä Maakuntien tilakeksus Oy.
Ilmastonmuutos torjutaan kaupungeissa
Kannanotossa puututaan myös ilmastopolitiikkaan. Suurtenkuntien johtavien luottamushenkilöitten mukaan ilmastonmuutos torjutaan kaupungeissa.
Kannanoton mukaan kaupungit kykenevät ratkaisuillaan merkittävästi vähentämään kasvihuonepäästöjä ja tarjoavat yksilötasolla mahdollisuuden toteuttaa kestäviä valintoja omassa asumisessaan, liikkumisessaan ja kulutuksessaan. kuntapäättäjien mukaan valtakunnan tasolla vuoteen 2045 asetetut ilmastotavoitteet saavutetaan Suomen suurimmissa kaupungeissa jopa 15 vuotta etuajassa.
Kannanotossa on luettavissa myös vastaus hallituksen päätökseen nopeuttaa hiilenpoltosta luopumista. Se koskee erityisesti suuria kaupunkeja, kun muissa kunnissa yhtä haitallinen turpeenpoltto on yleisempää. Sitä hallitus ei ole rajoittamassa tässä yhteydessä.
”Kaupunkimme ovat tällä vuosikymmenellä jo vähentäneet kasvihuonepäästöjään valtakunnallista kehitystä nopeammin. – – Yhdessä valtion kanssa kaupungit haluavat panostaa kestäviin liikkumismuotoihin, kuten joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn”, kannanotossa todetaan.
