Suuri julkinen työterveyskonserni etenee – suuret kaupungit ja sairaanhoitopiirit innostuivat

Kevan selvitys uudesta julkisen sektorin työterveyskonsernista alueyhtiöineen kiinnostaa laajasti suuria kaupunkeja ja sairaanhoitopiirejä. Valtakunnallisen julkisomisteisen inhouse-tyyppisen konsernin perustamisesta päätettäneen lähiaikoina. Uusi konserni alueyhtiöineen aloittaisi ensi vuoden alussa.

– Vastaanotto kentällä on ollut yllättävän hyvä, sillä mittava määrä toimijoita on jo lähdössä neuvottelupöytään. Muutamia suuria kaupunkeja ja useita sairaanhoitopiirejä on jo ilmoittanut kiinnostuksestaan, kertoo hanketta kevätkauden selvittänyt Samuli Salanterä Kuntalehdelle.

Kevan hallituksessa asia on esillä 17. toukokuuta ja seuraavan kerran 14. kesäkuuta. Yhtiön perustamista käsitellään ehkä jo ensi viikon kokouksessa.

– Kesän mittaan käydään lisää keskusteluja ja kokoan toimijoita saman pöydän ympärille miettimään, millainen on uusi yhtiö, Salanterä kertoo.

Yhtiö muodostuu toimijoista, jotka lähtevät hankkeeseen mukaan. Yhtiön pitäisi olla toiminnassa 1.1.2019.

Salanterä pitää uuden työterveyskonsernin perustamista hyvin todennäköisenä, mutta lopullisia päätöksiä kaupungeilta ja kunnilta vielä odotetaan.

Esimerkiksi Turun kaupunginhallitus päätti asiasta tällä viikolla, mutta päätös vaatii vielä valtuuston käsittelyn ensi maanantaina.

Sairaanhoitopiireistä suurimman eli HUSin hallitus päätti maanantaina, että se on kiinnostunut yhtiön perustamisen selvittämisestä ja on valmis asiaan kuuluvaan yhteistyöhön Kevan ja muiden tahojen kanssa. Sairaanhoitopiireistä ensimmäisten joukossa hankkeesta kiinnostuivat Etelä-Karjalan Eksote sekä Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri.

– Jo HUSin väkimäärän ympärille olisi mahdollista perustaa työterveysyhtiö, mutta ei se toisi lisäarvoa, vaan mukana pitää olla myös muita toimijoita, Salanterä huomauttaa.

Ajatuksena on perustaa alueyhtiöitä, jotka tuottaisivat työterveyshuollon ja konserni hoitaisi esimerkiksi potilastietojärjestelmän.

– Alueyhtiöiden ei tarvitsisi olla identtisiä.

Keva jäisi vähemmistöomistajaksi

Keva nimitti Salanterän selvitystehtävään kevätkaudeksi, mutta nyt pestiä on jatkettu syyskuun loppuun asti hankkeen ”kakkosvaiheen” takia. Salanterä on kiertänyt maata kertomassa hankkeesta ja Kevan roolista.

– Tässä ei ole tarkoitus tehdä Kevalle työterveysyhtiötä, vaan Keva suurimpana työeläkevakuuttajana on huolestunut siitä, että julkisen alan työkyvyttömyyskustannukset vuodessa ovat kaksi miljardia euroa.

Jos hyvät käytännöt eri työterveyshuolloista ja sairaanhoitopiireistä saadaan yhteiseen käyttöön, voitaisiin nipistää merkittäviä summia työkyvyttömyyskustannuksista, hän arvioi.

Keva on valmis rahoittamaan kokonaisuutta, jotta se saataisiin liikkeelle. Kevan ideana on jäädä yhtiöön omistajaksi alle kymmenen prosentin osuudella.

Tavoitteena houkuttelevat työpaikat

Salanterä tekee selvitystyötä oman toimensa ohessa. Hän toimii tällä hetkellä Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n ja Uudenmaan Työterveys Oy:n toimitusjohtajana.

Työterveystoimijana hän näkee, että tulevan työterveyskonsernin valmistelussa nousee esille paljon sellaisia asioita, jotka voisi tehdä yhdessä.

-Saisimme paljon tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Ajatus ei siis ole, että vain vastaanottotoimintaa tehdään yhdessä, vaan myös potilastietojärjestelmiä, diagnostiikkaa ja etälääketieteen kehittämistä.

Uuden yhtiön tarkoitus on luoda houkuttelevia työpaikkoja työterveyshuollon ammattilaisille.

– Kun saamme vähän kokoa enemmän, voimme rakentaa ura- ja kouluttautumispolkuja sekä erikoistumista, väitöskirja-aiheita, Salanterä mainitsee.

Hänen mukaansa hankkeella ei pyritä suojelemaan tehotonta julkista tuotantoa.

– Julkisen työterveyshuollon puolella on niin paljon merkittävää osaamista, että aiomme haastaa kustannusvaikuttavuudella yksityistä työterveyshuoltoa.

Hyötyä myös maakuntien hankkeissa

Salanterä on mukana myös Uudenmaan maakunnan tulevan työterveyshuollon valmistelussa.

Hän muistuttaa, että työterveysyhtiöhanke ei ole sidoksissa sote- ja maakuntauudistuksen toteutumiseen tai sen aikatauluun eli sotea ei tarvitse odottaa.

– Työterveyshuollossa meillä on joka tapauksessa edessä kunnallisen työterveyshuollon muutokset. Yksi keskeinen asia on ulkopuolisille asiakkaille tarjottavien sairaanhoitopalveluiden yhtiöittämisvelvoite tämän vuoden loppuun mennessä.

Jos henkilöstön siirrot sote- ja maakuntauudistuksen takia toteutuvat vuoden 2020 alussa, väliin jäisi siis yksi ”tyhjä vuosi”, jos kunnallisella puolella ei ole uutta työterveysjärjestelyä.

– Kunnalliselle työterveyshuollolle ja toimijalle tämä on aika kriittinen tilanne. Sitä ei ole välttämättä edes mietitty.

Salanterän mukaan selvitystyöstä on hyötyä myös maakuntien hankkeissa.

– Rakennamme myös maakunnalle työterveyshuoltoa, jos maakunta syntyy. Uudenmaan maakunnalle tulisi yli 60 000 työntekijää, ja sillä pitäisi olla jo syksyllä 2019 työterveyshuolto, joka toimisi vuoden 2020 alusta.

– Keva tuo lisäresursseja ja osaamista maakuntienkin hankkeisiin. Tästä on ainakin helppo mennä kentälle puhumaan.