Kuva: Santeri Visti
Helsingin kaupunginhallitus katsoo, ettei maakunta- ja sote-uudistusta koskevaa ehdotusta tule hyväksyä.

Suuret kaupungit kieltäytyvät asettamasta edustajia valtiovarainministeriön työryhmään, jonka on tarkoitus pohtia maakuntien ja kuntien välisiä yhdyspintoja.

Ministeriö pyysi marraskuun lopussa Kuntaliiton kaupunkipoliittista työryhmää nimeämään edustajat ohjausryhmään, joka selvittäisi kuntien ja maakuntien tehtävien yhteisiä käytäntöjä.

Tavoitteena oli saada selvitystyöhön asiantuntijuutta erikokoisista kunnista.

Nyt ohjausryhmän on työskenneltävä ilman maan 23 suurimman kaupungin asiantuntemusta.

Kaupunkipoliittinen työryhmä toteaa nimeävänsä edustajat vain siinä tapauksessa, että maakuntauudistus todella toteutuu.

Parempi olisi, kun ei toteutusi, kaupungeissa ajatellaan.

Kaupunkipoliittisen työryhmän mukaan suurten kaupunkien ongelmat ratkaistaan vain uudistusesityksen perumisella tai muuttamisella olennaisilta osin.

– Kaupunkien kannalta tärkeät asiat eivät ratkea yhdyspintoja hiomalla, työryhmä perustelee.

Sen mielestä yhteistyö yhdyspinta-asiassa antaisi sellaisen väärän kuvan, että kaupungit osallistuvat uudistuksen pohdintaan ja valmisteluun, vaikka aiemmissa vaiheissa kaupunkien näkökantoja ei ole juuri kuunneltu.

– Kaupunkien näkemysten mukaan uudistuksessa on ihan vääränlaiset linjaukset toimivallasta ja rahoituksesta. Ja sitten ratkaisuksi tarjotaan yhteistyömenettelyiden kehittämistä annetulta pohjalta, kaupunkipoliittisen työryhmän sihteeri, Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen sanoo.

Kaupungeilla erityisiä ongelmia

Juuri tulevien maakuntien ja kaupunkien välisiin yhdyspintoihin kaupunkien ongelmat liittyvät.

Yksi erityisen kipeä kohta on segregaation, alueiden sosiaalisen eriytymisen ehkäisyyn, liittyvä työ.

– Kaupunkien erityistä segregaatiotehtävää ei ole havaittu tai huomioitu, Aronen sanoo.

– Segregaation ehkäisemistä tehdään poikkisektorillisesti, paljon myös sosiaalitoimen henkilöstöllä. Nythän kaupungeilta ollaan leikkaamassa sosiaalitoimen resurssit.

Toinen hankala yhdyspinta on muodostumassa työ- ja elinkeinopolitiikan toteuttamiseen.

Kaupungit ja Kuntaliitto ovat pitkään vaatineet kasvupalvelujen järjestämisvastuun säilyttämistä kunnilla. Kaupungit katsovat, etteivät ne voi huolehtia elinvoimatehtävistään jollei niillä ole mahdollisuuksia hoitaa yritys- ja työllisyyspalveluitaan itsenäisesti.

Kolmanneksi maakuntauudistuksessa hiertävät maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyvät muutokset. Maakuntakaavoituksen siirtäminen itsehallinnollisille maakunnille voi vaikuttaa myös kuntien kaavoitukseen ja talouteen.

– Kaiken kaikkiaan suurilla kaupungeilla  on paljon omia erityisiä asioita hoidettavana. Ei hyvä tule siitä, että kaupunkien erityisiä asioita hoidetaan maakunnasta käsin, Aronen sanoo.

Helsinki peruisi uudistuksen

Maanantaina 10. joulukuuta pitämässään kokouksessa myös Helsingin kaupunginhallitus totesi, ettei maakunta- ja sote-uudistusta koskevaa ehdotusta tule hyväksyä.

– Uudistukselle alun perin asetetut tärkeät tavoitteet terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta, palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja kustannusten kasvun hillitsemisestä eivät tule toteutumaan, kaupunginhallitus totesi.

Kaupunginhallituksen perustelut muistuttavat monelta osin kaupunkipoliittisen työryhmän vastausta valtiovarainminsteriön nimeämispyyntöön: uudistus ei huomioi kaupunkien tai alueiden erityispiirteitä. Uudistuksen toteutuminen vaarantaisi varsinkin kasvavien kuntien investointikyvyn ja heikentäisi suurten kaupunkien kykyä hoitaa segregaation ja muihin vakaviin haasteisiin liittyviä tehtäviä.

Pienet mukana valmistelussa

Pienissä kaupungeissa uudistuksen valmisteluun suhtaudutaan loivemmin kuin suurissa.

– Ainahan sitä voi moittia, ettei ole kuultu tarpeeksi, mutta ei se ole meillä noussut esiin, Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja Jyrki Peltomaa sanoo.

Seutukaupunkiverkosto lähettää omat edustajansa valtiovarainministeriön työryhmään.

– Olemme tyytyväisiä, että olemme mukana. Pyrimme koko ajan kasvattamaan ja tuomaan esiin omaa rooliamme.

Hänen mukaansa on suuri puute, etteivät suuret kaupungit ole mukana suunnittelemassa kuntien ja tulevien maakuntien yhdyspintoja.

– Seutukaupungit tekevät voimakkaasti yhteistyötä maakuntakeskusten kanssa. Olisi ollut hyvä tehdä yhdyspinta-asioissa yhteistyötä.

Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kauko Aronen & kumpp. ovat ihan oikealla asialla muun muassa siksi, että hallituksen maakuntahallintoesitys on perustuslain vastainen ja että se ja sote on myös räikeästi läheisyysperiaatteen vastainen. Näitä ongelmia emeritysprofessori Aimo Ryynänen tarkastelee ansiokkaasti tuoreessa kirjassaan UUSI KUNTA.

  2. Jyrkkä ei maakunta mallille joka johtaa vain yhden puolueen diktatuuriin.

  3. Voi hyvänen aika….Ranskassa mellastavat Keltaliivit, meillä Vapaavuorelaiset. Miksi tuota vastakkainasettelua ja epäsopua on kylvettävä?

    Minusta on oikein hyvä, että maakunnatkin huomioidaan. Jos ei huomioitaisi, niin mellakathan siitäkin syntyisi.
    Neuvotelkaa hyvä päätös joka miellyttää kaikkia. Älkää kylväkö kahtiajakoa “ME KAUPUNGIT JA MUUT SIELLÄ JOSSAKIN, PÄRJÄTKÄÄ MITEN LUSTAATTE”.
    Tuntuu tosi pahalta seurata tuota.

  4. Myös Neuvostoliitossa olin ns Vapaavuoren kaltainen 2 kaupungin kehitys, Pietarin ja Moskovan, joka myöhemmin osoittautui vääräksi kehitykseksi, nyt sielläkin on useampia kehittyviä miljoona kaupunkeja. Kokoomuksella erityisesti on hyvin suppeita kommunistisia ajatuksia aluepolitiikan suhteen, retroa, nyt pitäisi katsella globaalisti.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*