Kuva: Vile Miettinen
Syrjäytymisestä tiedetään paljon, mutta resursseja menee enemmän seurausten hoitamiseen kuin syiden ehkäisyyn.

THL:n ja Me-säätiön kehittämällä työkalulla syrjäytymisen dynamiikasta pyritään ratkaisemaan syrjään jäämisen ongelmaa. Syrjäytymisestä tiedetään paljon ja sen seurauksien hoitamiseen käytetään paljon rahaa. Työkalun tarkoitus on auttaa löytämään syrjäytymisen syyt ja kohdistamaan resursseja sinne, missä vaikutus on suurin.

Syrjäytymisen dynamiikka ‑datatyökalulla voi katsoa, mitkä tekijät ovat yhteydessä syrjään jäämiseen ja missä mittakaavassa syrjäytyminen siirtyy sukupolvelta toiselle. Työkalu hyödyntää THL:n laajaa Kohortti87-aineistoa, johon on kerätty tiedot lähes kaikista noin 60 000:sta kyseisenä vuonna Suomessa syntyneistä.

THL:n mukaan työkalun avulla voi esimerkiksi selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä siihen, että 28-vuotiaalla nuorella ei ole työtuloja tai tutkintoa vaan sen sijaan pitkittynyttä työttömyyttä, ja edessä todennäköisesti aikuisuus syrjässä. Data osoittaa myös, kuinka suuren osan nuorten toimeentulotuen tarpeesta olisi voinut ennustaa varhaislapsuuden riskitekijöiden kautta.

Päijät-Hämeen kunnat, Helsinki ja Turku ovat jo yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa tunnistaneet tärkeimpiä tekijöitä ja elämänvaiheita, joihin juuri niiden alueella on tiedon pohjalta perusteltua investoida. Näiden kolmen alueen omat datamallit julkistetaan lokakuussa 2018.

Mainos



Syrjäytymisen dynamiikka -työkalu julkistetaan tänään.
Kansalliset syntymäkohortit 1987 ja 1997

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*