Syrjäytymisriskin tunnistamiseen on välineitä ja ehkäisyyn keinoja

Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin, lasketaan THL:n ja Sitran tutkimuksessa. Se esittelee myös mittareita syrjäytymisriskin tunnistamiseen ja keinoja ehkäisemiseen. Kunnille on tarjolla rahoitustakin.

Tutkimuksessa on kartoitettu syrjäytymisen kustannuksia koko ihmisen elinajalta. Arvio lisäkustannuksista on vain minimisumma, sillä tarkastelun ulkopuolelle jää vielä lukuisia kustannuksia, kuten rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset.

Lapsen syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset näkyvät jo ensimmäisen ikävuoden aikana, tutkimuksessa todetaan. Seuraava kustannusten piikki tulee murrosiän kynnyksellä.

THL:n mukaan tutkimuksessa on esitetty ensimmäistä kertaa vahvaan empiiriseen aineistoon perustuva arvio syrjäytymisen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista.

Koulutuksen merkitys korostuu

Tutkimus tuo esiin syrjäytymisestä inhimillisten ongelmien lisäksi yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia, joita kertyy toisaalta tarvittavien korjaavien palvelujen ja tulonsiirtojen, toisaalta menetettyjen verotulojen muodossa.

Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat tutkijoiden mukaan vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Muutenkin koulutuksen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä korostuu tutkimuksessa.

Neljä ennakoivaa tekijää

Tutkimuksen laskelmien taustalla on riskiluokitus, joka sisältää neljä lapsuuteen liittyvää, syrjäytymistä ennakoivaa tekijää. Ne ovat vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset. Mitä useampi tekijä perheessä toteutuu, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee kasvunsa ja elämänsä aikana erilaisia tukitoimia.

Laskelmien avulla voidaan vertailla erilaisten syrjäytymistä ehkäisevien tukimuotojen kannattavuutta ja vaikuttavuutta. Sitra on jo hyödyntänyt niitä vaikuttavuusinvestoimiseen liittyvässä työssään, muun muassa kunnille suunnatun, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän rahaston mallinnuksessa.

Rahasto tukee kuntia 

SIB-hyvinvointirahasto (engl. Social Impact Bond) tukee kuntia tavoitteellisten, pitkäjänteisten investointien toteutuksessa ja tarjoaa niille taloudellisia lisäresursseja.

Sen pohjalta esimerkiksi Hämeenlinnassa on käynnistymässä hanke, joka tarjoaa syrjäytymisvaarassa oleville pojille tukea esikoulusta täysi-ikäisyyteen saakka.

– Mallinnuksen ja laskelmien avulla pureudutaan ongelmien juurisyihin ja selvitetään niihin parhaiten vaikuttavat toimet, Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli kertoo.

Tulosperusteisessa SIB-hankkeessa tavoitellulle hyvinvoinnille asetetaan tarkat, mitattavat tavoitteet. Edistävä toiminta suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa. Työssä hyödynnetään Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntemusta ja sitä rahoitetaan sijoittajilta kerätyin varoin. Kunta maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.

Neuvolajärjestelmä tunnistaa

– Suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy varmasti tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta vastataanko heidän tuen tarpeeseen riittävillä resursseilla ja oikea-aikaisesti, pohtii THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1987 syntyneiden palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25:een ikävuoteen asti. Lisäksi arvioitiin elinaikaisia kustannuksia aina 80 ikävuoteen asti.

THL:n ja Sitran tutkimus pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jonka kohteena ovat kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ratkaisemiseta ja työhön liittyvästä Icehearts-mallista aiemmin Kuntalehdessä täällä.

Edit: Lisätty linkki Icehearts-malliin 11.1. klo 10.34.