Tajua mut -toimintamallilla ehkäistään syrjäytymistä

 

Sitra on hakenut vuodesta 2013 uudenlaisia menetelmiä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tunnistamiseksi ja sen jälkeen tukemiseksi. Kokemuksia on haettu Suomesta ja maailmalta.

Hollantilaisen esimerkin pohjalta Suomeen on luotu Tajua mut -toimintamalli, jota ovat yhdessä kehittäneet Sitra, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä mukana olevat kaupungit.

Mallia kokeilivat ensimmäisinä Espoo ja Mikkeli. Nyt mukana ovat myös Kerava ja Riihimäki.

Kohderyhmien ikärakenne on hiukan poikennut eri kunnissa. Espoossa se on 9−28-vuotiaat.

Nyt Kuntahankinnat on kilpailuttanut hanketta varten uuden tietojärjestelmän, jotta kaikki halukkaat kunnat voivat liittyä kilpailutuksen tuottamaan puitesopimukseen.

Tajua mut -toimintamallin avulla ammattilainen voi lapsen tai nuoren ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella osoittaa halunsa tehdä yhteistyötä muiden samaa lasta tai nuorta auttavien ammattilaisten kanssa.

Järjestelmä on nyt kehitysvaiheessa ja sen on määrä olla valmis ja käytössä heinäkuun alusta lähtien, kertoo projektia Espoossa vetävä projektipäällikkö Sampo Anttila.

Tällä hetkellä mukana olevat kunnat käyttävät olemassa olevaa tietojärjestelmää kukin omiin ja nykyisen tietojärjestelmän toimittajan välisiin sopimuksiin pohjaten.

 

Reagointi varhaisessa vaiheessa

 

Toimintamallissa pyritään heikkojen signaalien tunnistamisen avulla tarjoamaan jo varhaisessa vaiheessa tukea lapsen tai nuoren tilanteeseen ja ennaltaehkäisemään ongelmien muodostumista.

Osapuolina toimintamallissa ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, nuoret ja lapset sekä heidän huoltajansa.

Sitran mukaan Tajua Mut! perustuu avoimuuteen sekä lasten, nuorten ja huoltajien vapaaehtoisuuteen. Toimintamallin avulla ammattilaiset voivat vahvistaa yhteistyötään ja auttaa entistä kokonaisvaltaisemmin lasta ja nuorta.

Toimintamallin esikuvan Sitra on hakenut Hollannista. Pilottihankkeet on toteutettu yhteistyössä Sitran, kuntien sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

 

Tietosuojaa kunnioitetaan

 

Tajua mut ‑toimintamallissa nuorten kanssa tekemisissä oleva ammattilainen syöttää järjestelmään lapsen tai nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot, jos arvelee, että tämä tarvitsee tukea. Syöttäminen edellyttää lupaa asianosaisen iästä riippuen joko häneltä tai myös huoltajalta.

– Tietosuojasta pidetään tarkasti kiinni, Anttila painottaa.

Tietoja järjestelmään syöttävä ei voi etukäteen katsoa, onko kyseisestä henkilöstä jo jotain merkintöjä. Hän näkee vain itse syöttämänsä tiedot ja myöhemmin luvan saatuaan sen, ketkä muut tahot ovat ilmaisseet huolensa samasta henkilöstä.

Mitään kuvauksia, arvioita tai oletuksia henkilöstä ei järjestelmään missään vaiheessa kirjata.

Etsivä nuorisotyöntekijä on toimintamallissa keskeisessä asemassa. Hän näkee, mitä tietoja järjestelmään on syötetty. Hän voi olla yhteydessä henkilöön siinä vaiheessa kun ensimmäinen tieto on syötetty. Jos samasta henkilöstä tulee useampi kirjaus, etsivä nuorisotyöntekijä kysyy tältä lupaa järjestää tapaaminen, johon osallistuvat hänen nimensä järjestelmään ilmoittaneet ja mahdollisesti muita tahoja kuten vanhemmat tai holhooja.

Jos lapsen asioita käsittelee jo ennestään jokin olemassaoleva verkosto, sen kanssa hakeudutaan yhteistyöhön.

– Tarkoitus ei ole luoda mitään rinnakkaisjärjestelmää, huomauttaa Sampo Anttila.

 

Espoossa koulutettu 3000 henkeä

 

Toiminnan on käynnistänyt Sitra, mutta linjansa mukaisesti se vetäytyy asiasta käynnistysvaiheen jälkeen ja vetovastuu siirtyy toteuttajille, tässä tapauksessa kunnille.

Nyt kunnat kehittävät toimintamallia yhdessä neuvotellen, Anttila kertoo.

Espoossa toimintamallin käyttöön on koulutettu yli 3 000 henkilöä, jotka edustavat noin 40 tahoa kaupungin ja erilaisten yhteistyötahojen organisaatiossa. Tukitiimi kouluttaa kouluttajia, jotka sitten kouluttavat henkilöitä yhteisöissään.

Järjestelmään on tässä vaiheessa Espoossa syötetty noin 200 nuoren tiedot. Viiden henkilön tiedot on syöttänyt useampi taho.

Anttila ei yritä arvata, kuinka paljon lapsia ja nuoria toimintaohjelma Espoossa voisi koskea.

– Mutta on selvää, että syrjäytymisen ehkäisyllä on suuri merkitys myös taloudellisesti ja koko maassa.

Sitran julkaisu toimintamallista:

Asiasta lisää Espoon sivuilla

Helsingin Sanomat on kertonut nuoren näkökulmasta