Kuva: Seppo Haavisto
Keskusteluun Suomen terveydenhuollon tasosta kaivataan kattavia vertailutietoja.

Keskusteluun Suomen terveydenhuollon tasosta haetaan konkreettisia argumentteja. THL alkaa kehittää terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä. Eduskunta on myöntänyt tarkoitukseen 1,5 miljoonaa euroa.

Laatuvertailua on kaivattu muun muassa valinnanvapautta lisättäessä sekä keskustelussa Suomen terveydenhuollon tasosta. Erilaiset kansainväliset vertailut eivät riitä antamaan kattavaa kokonaiskuvaa, ja herättävät vastaväitteitä ja epäilyjä.

Kansainväliset kokemukset kertovat, että kansallisesti kattavia laaturekistereitä on mahdollista luoda. Suomessa laaturekisterien kehittäminen on yhteisen valtakunnallisen resurssin puutteessa jäänyt yksittäisten hoitoyksiköiden, sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien aloitteellisuuden varaan.

THL:n johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson ja ylilääkäri Antti Malmivaara kirjoittavat THL:n blogissa, että THL:n saamaa rahoitusta käytetään THL:n mukaan tautiryhmäkohtaisiin pilotteihin, joista saadun kokemuksen valossa laaditaan vuoden 2019 lopulla suositus siitä, millainen laaturekisterien järjestelmä Suomeen tulisi luoda.

Johtopäätöksille ei riittävää pohjaa

Blogin kirjoittajat muistuttavat, että sote-keskustelussa monilla asiantuntijoilla on tapana aloittaa esityksensä viittaamalla Suomen terveydenhuollon kansainvälisesti korkeaan laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen. Väitteen perusteluiksi esitetään yleensä tietoja kansainvälisesti korkeasta elinajanodotteesta ja alhaisesta lapsikuolleisuudesta sekä syöpäpotilaiden hyvistä hoitotuloksista.

Kirjoittajien mukaan nämä perustelut ovat sinänsä totta, mutta eivät ole riittävä pohja yleisille johtopäätöksille Suomen terveydenhuollon laadusta.

Monet tekijät vaikuttavat

Suomalaisten elinajanodote selitetään suurelta osin väestön korkealla koulutus- ja elintasolla, vaikka myös terveydenhuolto, etenkin sydän- ja verisuonisairauksissa, on bogin kirjoittajien mukaan todistetusti parantanut odotetta.

Matala lapsikuolleisuus selittyy osaksi tehokkaalla neuvolatoiminnalla, mutta siihen vaikuttaa myös maamme elintaso ja varsin yhtenäinen väestö. Raskauksien ja synnytysten hoidossa ei blogin mukaan esiinny samoja haasteita kuin köyhemmissä tai kulttuurisesti monimuotoisemmissa maissa.

Varhaisen diagnoosin hyödyt

Osaa syöpätaudeista seulotaan meillä aktiivisesti, minkä seurauksena taudit diagnosoidaan suhteellisen varhain. Kirjoittajien mukaan on kuitenkin syytä selvittää, onko diagnoosin jälkeinen hoito joka puolella maata kansainvälisesti korkeaa tasoa. Jonssonin ja Malmivaaran mukaan on syytä selvittää, piteneekö elinikä diagnoosin avulla, vai elääkö potilas vain niin, että on pitempään tietoinen diagnoosistaan. Myös hoitojen sivuvaikutuksista haetaan lisää tietoa.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*