Sähköisten palveluiden käyttö ei ole merkittävästi kasvanut vuodesta 2015. Kuva: Ville Miettinen

Vain kaksi prosenttia kaikista terveysasemien vastaanottoajoista varataan sähköisesti. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) torstaina julkaisemasta terveyskeskuskyselystä.

Selvityksen mukaan noin 80 prosenttia terveyskeskusten ajanvarauksista tehdään puhelimitse. Sähköisen ajanvarauksen asiakasvirta ei ole juurikaan kasvanut vuodesta 2015, jolloin edellinen terveyskeskusselvitys tehtiin.

THL:n kehittämispäällikkö Vesa Syrjän mukaan tutkimuksesta saatu kahden prosentin luku on keskiarvo kaikkien vastanneiden kuntien sähköisten palveluiden määrästä. Yhdessäkään kunnassa sähköisten palveluiden käyttö ei kuitenkaan ollut päätähuimaavaa. Syrjä arvioi, että enimmillään sähköisten ajanvarauspalveluiden osuus vastaanottoaikojen varaamisista oli kuntien ja kuntayhtymien kohdalla vain noin yli 10 prosenttia.

Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kockin mukaan prosenttilukuihin ei kannata jäädä liiaksi kiinni sähköisen ajanvarauksen toimintaa tarkasteltaessa. Vaikka käyttö olisi pientä, se on usein optimoitu palvelemaan niitä, joiden kohdalla hoidontarpeen arviointi on jo tehty tai sille ei ole tarvetta.

– Esimerkiksi neuvolan määräaikaistarkastuksiin sähköinen ajanvaraus sopii loistavasti, kun ei tarvita hoidontarpeen arviointi. Mutta jos ajatellaan avosairaanhoidon käyntejä, määrällisesti suurin massa on kiireellisiä päivystyskäyntejä. Jos niitä varattaisiin sähköisesti, ajanvaraus olisi tukossa heti.

Kymenlaaksossa sähköinen asiointi nousussa

Kymsoten sähköisen asioinnin kehittämispäällikkö Carita Vanhala kertoo, että Kymenlaaksossa kaikista käyntikontakteista 4 prosenttia on edeltänyt sähköistä asiointia.

Tällä hetkellä keskimäärin 16 prosenttia Kymsoten alueen asiakkaista on käyttänyt sähköisen asioinnin palveluilta. Digipalveluilla saavutetaan kuitenkin yhä kasvava asiakasjoukko.

– Määrä on tuplaantunut vuoden 2019 aikana systemaattisten toimenpiteiden johdosta ja kasvaa yhä noin 1000–1500 asukkaalla kuukaudessa, Vanhala kertoo.

Sähköisen ajanvarauksen käytetyin palvelu on ajanvaraus. Seuraavaksi käytetyin palvelu on sähköinen tiedonkeruu ja esitietolomakkeet.

Vanhalan mukaan Kymsoten alueella sähköinen ajanvarauksen on koettu helpottavan asiakkaiden arkea.

– Yleisesti asiakkaat toivovat kaikkea ajanvaraukseen liittyviä palveluita ja etävastaanottopalveluita kontrollikäynneille, ettei heidän tarvitsisi ajaa matkan takaa vastaanottokäynneille.

Negatiivista palautetta sähköinen asiointi on Vanhalan mukaan saanut ajanvarauksen rajallisuudesta. Esimerkiksi lääkärin ja suun terveydenhuollon ajat eivät Kymenlaaksossa vielä ole vapaasti varattavissa sähköisten ajanvarauspalveluiden kautta.

– Yleensä asiakkaiden odotukset ovat suuret ja oletetaan, että kaikkiin palveluihin voi varata ajan.

Yksityinen ei sovi malliksi

Sähköisen ajanvarauksen käytännöt eroavat toisistaan suuresti yksityisen ja julkisen tarjoamien terveyspalveluiden kesken. Kuntaliiton Kock toteaa, että yksityisellä ajanvarauslogiikkaa ei voida hyödyntää julkisen terveydenhuollon puolella, jossa hoidon kysyntä lähtökohtaisesti aina ylittää tarjonnan.

– Kun potilas yksityisellä puolella astuu ovesta, se tuottaa yritykselle tuottoa, oli käynti tarpeellinen tai ei.

Sähköisten ajanvarausjärjestelmien käyttöönotto saattaa tehdä suuren loven pienempien kuntien kukkaroon. Taloudellista riskiä kasvattavat Kockin mukaan entisestään vähäiset käyttökokemukset järjestelmistä sekä terveyskeskusten rajalliset resurssit.

– Järjestelmät toimisivat, jos ajanvaraustilanteessa ei tarvittaisi portinvartijaa, mutta se ei julkisella puolella ole koskaan realistista.

Myös THL:n Syrjän mukaan sähköisten palveluiden ylläpitäminen saattaa käydä pienille kunnille raskaaksi. THL:n tutkimuksessa sähköisten ajanvarauspalveluiden käyttöä ei ryhmitelty alueellisesti. Tutkimusmateriaali kuitenkin vahvistaa, että alle 20 000 asukkaan kunnat käyttävät palveluita huomattavasti suuria järjestäjiä vähemmän.

Syrjä kertoo esimerkin pienemmästä suomalaiskunnasta, joka oli ottanut käyttöön sähköisen oirepalvelun, mutta käyttöaste jäi laihaksi.

– Koska kyseessä oli pieni järjestäjä ja palveluiden ylläpito maksaa, he olivat nyt luopumassa järjestelmästä. Kehitys ei ole pelkästään yhteen suuntaan menevää, vaan sen kanssa otetaan välillä kaksi askelta eteen ja yksi taakse.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*