Isot terveysyritykset nyt myös järjestöjen ovella
Isot valtakunnalliset yritykset kiertävät nyt ostamassa myös järjestöjen palvelutuotantoa. (Kuva: Sonja Eloranta)
Kaupalliset suuret terveysalan yritykset ovat ostotarjouksineen aktiivisia myös järjestöihin päin, kertoi järjestöjä edusvan SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas Yle radio ykkösen Ykkösaamussa.
Julkisuudessa on enemmän puhuttu suurten yritysten aktiivisuudesta ostaa pieniä kaupallisia yrityksiä ja kuntien sote-kiinteistöjä sekä tehdä ulkoistusopimuksia. Mutta Kiukaksen mukaan myös järjestöjen palvelut ovat ostoslistalla. Isot vatakunnalliset toimijat siis keräävät lisää markkinaosuutta sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta.
Järjestöt ovat joutuneet yhtiöittämään palvelut, joita myyvät pääasiassa kuntasektorille. Nyt siis kaupalliset yritykset pyrkivät ostamaan näitä.
– Puhelin soi monissa paikoissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Taloja ja toimintaa siirtyy Kiukaksen mukaan voittoa tavoittamattomalta järjestösektorilta kaupalliselle sektorille.
Syyksi hän toteaa Ylen keskustelussa epävarmuuden, epäluottamuksen ja sote-uudistuksen pitkittymisen.
Kiukaksen mukaan järjestöjen toiminnan epävarmuus alkoi, kuten sote-palvelut tulivat kilpailulain piiriin. Siihen asti järjestöillä oli kuntien kanssa pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia.
– Kun siirryttiin lyhyisiin määräaikaisiin sopimuksiin, epävarmuus lisääntyi.
Sote-uudistuksen myötä markkinat muuttuvat edelleen, ja järjestöissä ei uskota, että pienet pärjäävät. Edessä voi olla konkursseja.
Sote-alan järjestöjenpiirissä työskentelee 50 000 ihmistä, joista 40 000 palvelujen tuotannossa.
Kuntien huolta ymmärretään
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen katsoi samassa Ylen keskustelussa, että syy kuntien suurten yksityisten yritysten kanssa tekemissä sopimuksissa ovat samankaltaisia kuin järjestöilläkin: epävarmuus, epätietoisuus ja huoli tulevaisuudesta.
Myllärisen mukaan asialla ovat olleet ennen kaikkea pienet kunnat, joilla on ollut vaikeuksia taloutensa ja rekrytoinnin kanssa, mutta nyt mukana on alkanut olla isompiakin kuntia.
Näin on esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaalapalvelujen ulkoistamisessa, jossa ovat mukana Kemin ja Tornion kaupungit.
Kiukas ja Myllärinen molemmat myönsivät Ykkösaamun keskustelussa ymmärtävänsä kuntia, joissa kannetaan huolta asukkaittensa palveluista. Valitettavana kuitenkin pidetään sitä, että sillä perusteella tehdään sopimuksia, joista irti pääseminen on joko mahdoton tai erittäin kallista.
Ei vielä valinnanvapauslakia
Kiukas katsoo, että sote-uudistuksessa päästäisiin parhaiten eteenpäin eduskunnassa jo nyt olevilla lakkiesityksillä. Siis parhaillaan lausuntokierroksella olevaa valinnanvapauslakia ei tässä vaiheessa pitäisi olleenkaan säätää.
Hänen mielestään maakunnilla pitäisi olla harkintavalta siitä, miten palvelut tuotetaan. Valinnanvapautta voidaan kehittää lisää sitten, kun jörjestelmä ensin toimii.
Myllärinen oli pitkälti samaa mieltä. Hän painotti, että valinnanvapauslain tulossa olevia lausuntoja pitää kuunnella.
