Masoten tehtävänä olisi tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. (Arkistokuva: Seppo Haavisto)

Osmo Soininvaaran julkaisema selvitys valtion sote-organisaatioiden toimintojen kehittämisestä tulevassa rakenneuudistuksessa on saanut kiitosta muun muassa siitä, että siinä huomioidaan tutkimustiedon nykyistä tehokkaampi käyttö ja tuominen lähemmäs päätöksentekoa.

Sote-maakuntauudistuksessa tutkimus on Soininvaaran mukaan tuotava lähemmäs maakuntia.

– Siksi esitän, että viidelle yhteistoiminta-alueelle perustetaan yhteinen tutkimus- ja kehittämislaitos Masote, joka toimisi yhtenä laitoksena, mutta olisi hajautuneena viidelle yliopisto paikkakunnalle. Siinä tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemuksen ohella muun muassa tuotantotaloudellista asiantuntemusta, Soininvaara kirjoittaa selvitysraportissaan.

Masote sijaitsisi siis Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Kuopiossa ja Turussa, ja sillä olisi yksi valtakunnallinen johto ja kiinteät päivittäiset yhteydet valtionhallintoon, Kuntaliittoon ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL).

Soininvaaran mukaan tällaista tutkimusta on tehty tähän asti hyvin pirstaleisesti eri puolilla, lähinnä sairaanhoitopiireissä.

– Masote kokoaisi olemassa olevan tutkimustoiminnan yhteen ja tehostaisi sitä.  Yksikön kannattaisi olla kohtalaisen suuri, vaikka tämä lisäisikin muodollisesti maakuntien menoja. Potentiaali tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa on arvioitu niin suureksi, että investointi voisi olla hyvinkin kannattava, Soininvaara kirjoittaa.

 

Maakunnat tarvitsevat
merkittävää asiantuntijavoimaa

THL:n johtaja Markku Pekurinen pitää Masotea myönteisenä ja odotettunakin ehdotuksena.

– Viisi laitosta palvelee yhteistyöalueen kaikkia maakuntia. Kun yhteistyöalueilla on velvoite arvioida koordinaatiotarpeita ja yhteistyötarpeita, ne tarvitsevat automaattisesti asiantuntijajoukon, joka tehtävää hoitaa, Pekurinen sanoo Kuntalehdelle.

– Kun maakuntia tulee olemaan 18 ja maakuntien toiminnasta sote vie noin 90 prosenttia, ne tulevat tarvitsemaan merkittävää asiantuntijavoimaa.

THL:n toiminnan ja Masoten toiminnan haitallisia päällekkäisyyksiä on kyettävä välttämään, Pekurinen muistuttaa.

– Ymmärtäisin niin, että kun THL keskittyy arvioimaan maakuntien kykyä selviytyä järjestämistehtävästään, niin Masote keskittyy maakuntien oman työn johtamisessa tarvittavan tiedon keräämiseen ja niiden omien operatiivisten toimintaprosessien arviointiin, Pekurinen sanoo.

 

Uusi THL voisi myydä
osakeyhtiöstään palveluja

 

THL:n tiedotteessa pääjohtaja Juhani Eskola sanoo Soininvaaran esityksen tukevan THL:n kehittämisstrategiaa monelta osalta.

Soininvaara esittää merkittäviä uudistuksia THL:n organisointiin ja tehtäviin. Hän esittää muun muassa, että THL voisi alkaa toimia liikelaitoksena ja myydä maksullisia konsultaatiopalveluja kunnille ja maakunnille.

Eskolan mukaan THL tarvitsee lisäselvityksiä siitä, kuinka hyvin tällainen liiketoiminnan käynnistäminen on sopusoinnussa laitoksen monien julkisen vallan käyttöä edellyttävien tehtävien kanssa

Pekurisen mukaan THL:n alle voisi perustaa osakeyhtiön joka myy asiantuntija- ja tutkimuspalveluja.

– Mutta se olisi vain osa  THL:n toimintaa, ei luonnollisestikaan mikään pääasiallinen toiminta. Tällaiselle toiminnalle löytyy jo nyt selkeästi tarvetta.

– Säteilyturvakeskuksen toimintamallista kannattaisi ottaa oppia, että löytyisikö siitä joku toimiva ratkaisu, Pekurinen sanoo.

Pekurisen mukaan Soininvaaran selvitys on tervetullut ulkopuolisen tahon näkemys kokonaisuuteen ja organisaatioiden tehtäviin tulevaisuuden sotessa.

Lue lisää:

STM:n tiedote

Osmo Soininvaaran selvitysraportti

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*