THL tutki itseään

THL on tutkinut, mitä se tutkii.

– Tehtävä ei ollut aivan helppo. Vuosien mittaan lukuisista tutkimushankkeista oli kasvanut vahva ristikkäin ja päällekkäin rönsyilevä juurakko, joka ulottuu laitoksen joka sopukkaan ja kaikkeen toimintaan, kirjoittavat laitoksen ylijohtaja Marina Erhola ja viestintäpäällikkö Jari Kirsilä laitoksen blogissa.

Tutkimus on osa THL:n toimintaa. Sen rooliin kuuluu olla päätöksentekoa tukeva asiantuntijaorganisaatio.

– THL:n itsenäisen vahvana yksiköissä ja osastoilla rönsyillen kehittynyt tutkimus ei lopulta aina vastannut päätöksentekijän ja valtiorahoittajan odotuksia. Eikä THL ole ollut riittävän kilpailukykyinen varsinkaan uusimuotoisten rahoitusten hauissa, Erhola ja Kirsilä kirjoittavat.

Sote-kommentointi näkyi

THL:llä oli takavuosina korkea profiili sote-uudistuksen kommentaattorina. Laitos esimerkiksi piti 18 sote-aluetta ehdottomasti liian suurena määränä.

Sittemmin hallitus on leikannut THL:n rahoitusta. Säästöjä laitokseen on kohdistettu aiemminkin.

THL on ollut näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa alkoholilain uudistamisen yhteydessä. THL on voimakkaasti vedonnut siihen, että saatavuuden lisääminen olemassa olevan tutkimustiedon mukaan johtaa suoraan alkoholihaittojen kasvuun. Viestiä on THL:n lisäksi välittänyt erityisenponnekkaasti sen eläkkeelle siirtynyt pääjohtaja Pekka Puska, joka on nykyisin keskustan kansanedustaja.

THL:n alkoholipoliittisia ulostuloja on arvosteltu alkoholipoliittisissa keskusteluissa, eikä hallituksen esitys alkoholilain uudistamisessa ole linjassa laitoksen kannanottojen kanssa.

Omaa tutkimusta kaivataan

Selvityksen mukaan tutkimus on jatkunut THL:ssä vilkkaana huolimatta valtiovallan säästötoimista. Vuotuinen tieteellisten julkaisujen määrä on pysynyt yli 800:ssa, ja uusia hanke-ehdotuksia tehtiin viime vuonna 350.

Viittausten määrät THL:n julkaisuihin kertovat blogin mukaan, että tutkimuksen laatu on hyvä.

Selvityksessä todetaan, että paikoin tutkimuksen erottaminen muusta toiminnasta on mahdotonta.

– THL:n tutkijat ovat pääosin onnistuneet yhdistämään tutkijan ja päätöksentekoa tukevan asiantuntijan roolit toisiinsa, blogissa kirjoitetaan.

Kirjoittajat pitävät tärkeänä, että asiantuntijalaitos tutkii myös itse. Se antaa pohjaa arvioida muuta tutkimustoimintaa ja luo yhteyksiä kansainvälisiin tutkijayhteisöihin.

Huolia näkyvissä

Blogissa käy ilmi huoli THL:n tulevaisuudesta. Siinä katsotaan, että ilman vahvaa tutkimustoiminnan kehittämistä sidosryhmien käsitys laitoksesta saattaa heiketä, houkuttelevuus työpaikkana vähetä ja kansainvälinen asema hiipua.

– Ensimmäiset merkit ovat olleet nähtävissä. Tutkimusrahoitus on vähentynyt, kun laitoksen budjettirahoitus on supistunut ja kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta on kiristynyt. Tosin vuonna 2016 sekä EU:lta että Suomen Akatemialta saatu rahoitus kasvoi hieman edellisvuosista.

– Toiminnan painopiste on siirtynyt laitoksessa hieman tutkimuksesta ja kehitystyöstä asiantuntija- ja viranomaistoimintaan. Näiden tehtävien taitava yhdistäminen on sekä haaste että mahdollisuus.