THL:n Seppälä Ylellä: Ennaltaehkäisy on poliittista sote-jargonia
Synnyttäjät vaiko kappeli? Ennalta ehkäisyllä voidaan saada säästöjä aikaan, mutta niiden laskeminen on käytännössä sula mahdottomuus.
Ennaltaehkäisyn taloudellisten hyötyjen mittaaminen on taitolaji, joka on mahdoton tehtävä suoritettavaksi. Ylen haastattelema THL:n yksikönjohtaja Timo T. Seppälän mukaan ennaltaehkäisystä ja terveyden edistämisestä puhuminen toimii poliittisissa puheenvuoroissa, mutta käytännössä niiden vaikutusten toteaminen on ihan toinen juttu.
– Siksi juuri niitä on helppo viljellä, se on poliittista sote-jargonia. Termi on huonosti määritelty, ja sillä oikeutetaan lähes mitä tahansa ilman näyttöön perustuvaa faktatietoa, Ylen haastattelema Seppälä toteaa.
Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu mittavista säästöistä, joista ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen toisivat oman osansa. Kuinka paljon säästöjä syntyy ja miten syntyvät säästöt mitataan, onkin sitten ihan toinen juttu.
-Tutkimuksellisesti ennaltaehkäisyn vaikuttavuutta on erittäin vaikea osoittaa tieteelliset kriteerit täyttäen, koska lähtöasetelman rakentaminen, seuranta ja vaikutusten osoittaminen on mahdotonta toteuttaa luotettavasti kilpailevien vaikuttimien ja ajallisen ulottuvuuden vuoksi, Seppälä toteaa.
Miten Seppälä voi leimata ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon työn pelkäksi SOTE-jargoniksi ainoastaan sillä perusteella, ettei säästöjen määrää pystytä tieteellisesti todentamaan. Suomen 317 kunnan joukossa on sellaisia kuntia, jotka panostavat ennaltaehkäisevään työhön ja sote-kulut on sitä kautta (tod.näk) saatu laskemaan merkittävästi (vaikka otettaisiin huomioon sairastavuus ja ikärakenne) alle maan keskiarvon. Lopputulokset puhuvat nyt Seppästä vastaa, MOT. Sillä seikalla, että ovatko alhaisemmat SOTE-kustannukset perua ennaltaehkäsevästä työstä, työntekijöiden paremmasta motivaatiosta työhönsä vai resurssien järkeväämmästä kohdentamisesta, ei ole merkitystä. Tärkeintä on että kustannukset laskevat.
Hei, kyllä ennaltaehkäisyllä on ehdottomasti paikkansa Suomessa. Suomalaiset ovat saaneet 40-luvulta lähtien noin 20 tervettä elinvuotta lisää ja – 1970-luvultakin lähtien 10 tervettä elinvuotta. Suurimmaksi osaksi tämä selittyy keskeisten kansantautien riskitekijöiden vähentämisellä.
THL:n asiantuntijat avaavat asiaa tuoreessa blogikirjoituksessa: Ennaltaehkäisyllä on Suomessa saatu merkittäviä tuloksia.
Linkki blogiin: https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/ennaltaehkaisylla-on-suomessa-saatu-merkittavia-tuloksia