Helsingin kaupunki tarjoaa palveluja mm. Romaniasta tulleille kerjäläisille. (Kuva: Ville Miettinen)

Turun kaupunki aloitti tänä vuonna laajempien terveydenhuollon palvelujen tarjoamisen alle 18-vuotiaille ja raskaana oleville paperittomille. Kokemukset ovat jääneet vähäisiksi.

– On lähinnä tietoa siitä että suun terveydenhuolto on aika huonossa kunnossa, niitä palveluja tarvitaan, kertoo ylilääkäri Jane Marttila Turun kaupungilta.

Kokemusten vähyydestä kertoo sekin, että yhtään raskaana olevaa asiakasta ei ole ilmaantunut Turun tarjoamiin paperittomien äitiysneuvolapalveluihin.

Suomessa kaikilla paperittomilla on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon. Turussa, kuten myös Helsingissä, Oulussa, Joensuussa ja Tampereella, toimii myös vapaaehtoisten terveydenhuollon ammattilaisten pyörittämä Global Clinic, joka tarjoaa laittomasti maassa oleville myös muita terveydenhuollon palveluita kuin kiireellistä sairausvastaanottoa.

Taannoin Turun kaupunki sopi Global Clinicin kanssa, että sinne raskaana tuleville voi varata ajan kaupungin äitiysneuvolaan.

– Tuli yhteydenotto palvelun tarvitsijasta, jolle varattiin aika. Hän ei kuitenkaan saapunut paikalle, koska ei uskaltanut, Marttila kuvailee erästä tapausta.

– Paperittomat pelkäävät julkisia palveluja, he pelkäävät että täällä on poliisi odottamassa. Luotto viranomaisiin ei ole kauhean korkealla.

Myös Helsingin kaupunki tiedostaa pelon vaikutuksen mahdollisuuden, sanoo hallintoylilääkäri Jukka Pellinen.

– Painotamme kaikissa yhteyksissä, että meillä on vaitiolovelvollisuus emmekä tee mitään ilmoituksia minnekään.

Ruotsissa aiemmin tänä vuonna julkaistun valtiokonttorin raportin mukaan pelko ei ole este paperittomien hakeutumiselle palvelujen piiriin. Ruotsissa oli viime vuonna yli 30 000 paperittomien käyntiä terveydenhuollossa.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-11-29-kello-22-20-32

Tietoa puuttuu

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulevat muodostamaan uuden ryhmän paperittomia asiakkaita terveydenhuoltoon, mutta kukaan ei tiedä, millaisen ryhmän. Päällä on odottava tila, suunnitelmia on vaikea tehdä.

– Ei tiedetä, mitä tuleman pitää. Millaisia ihmisiä terveydenhuollon kannalta on jäämässä paperittomiksi, emme me tiedä sitä. On puhuttu että osa lähtee omatoimisesti pois maasta – emme tiedä ketkä lähtevät. Tämä on ikään kuin varautumista asiaan. Odotellaan ja katsotaan mitä tapahtuu, Marttila sanoo.

Vuonna 2014 Suomessa oli poliisin arvion mukaan 3 500 paperitonta. Viime vuonna pakolaisina Suomeen tulleille, lähiaikoina paperittomiksi putoaville on turvapaikanhakijoina kuuluneet mm. infektioseulonnat ja kiireellistä välttämätöntä hoitoa tarvitsevien tautien lääkäripalvelut.

– Kovin akuuttia heidän keskuudessaan ei välttämättä tule nopeasti, ja pääsääntöisesti he ovat perusterveitä nuoria miehiä ainakin somaattisesti, Marttila sanoo.

Tiedon puute esimerkiksi paperittomille tarjottavan hoidon kustannusvaikutuksista on kiven alla. Tämä on havaittu mm. Espoossa, jossa kaupunginvaltuusto päätti, että Espoo järjestää alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille kaikki terveydenhuollon palvelut kuten espoolaisille mukaan lukien erikoissairaanhoidon sekä raskaana oleville hoidon kuten espoolaisille.

Espoosta on oltu tiedon perässä yhteyksissä mm. Maahanmuuttovirastoon ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, kertoo kaupungin sote-lautakunnan sihteeri, johtava lakimies Elina Yli-Koski.

Espoon valtuustoaloitetta valmistelemassa olleen Yli-Kosken mukaan on ollut erittäin haastavaa miettiä, kuinka suurta ihmisjoukkoa päätös hoidon tarjoamisesta koskee.

– Tänä syksynä tulleiden kielteisten päätösten määrästä voi päätellä jotain, mutta toisaalta kuinka suuri osa siitä joukosta menee tähän äitiys- ja lastenneuvolan puolelle? Se ei välttämättä ole yksi yhteen. Määrien ja ihmisten haarukoiminen on tosi iso haaste.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-11-29-kello-22-20-02

Paperittomalle
jokainen käynti on ”ensimmäinen”

Kun ihminen tulee palvelun piiriin paperittomana, hänestä ei jää kunnollista jälkeä systeemiin. Sairaanhoidon kannalta olisi erittäin tärkeää, että henkilö voidaan identifioida ja hänelle kertyy niin sanottu jatkuva potilaskertomus, Jane Marttila sanoo.

– Jos ei tällaista ole, jokainen käynti on ensimmäinen käynti ja niin sanotusti akuutti käynti. Pitkäjänteistä hoitoa on mahdoton toteuttaa, jos ns. henkilötunnus ei pysy samana koko ajan.

– Äitiysneuvolapalvelutkin perustuvat siihen että seulotaan tiettyjä asioita ja seurataan raskauden etenemistä ja vauvan kasvua. Se on aika hankalaa jos ei pysy tieto siitä, kuka tämä henkilö on.

Paperittomille on tosin vaihtoehtoinen, anonyymi rekisteri, mutta se perustuu siihen että henkilöllä on esimerkiksi jokin vanha dokumentti josta keksitty henkilötunnus käy ilmi.

– Ongelma on myös se, että ei ole järjestelmää jossa se keksitty henkilötunnus olisi sama täällä terveyspalvelussa ja sitten synnytyssairaalassa. Järjestelmämme eivät keskustele sillä tavalla että se pysyisi samana vaan pitää luoda uusi tunnus. Tämä on siis sen varassa, että odottava äiti kantaa papereitansa.

 

STM:n linjauksia odotetaan

Kunnissa odotetaan sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) uusia ohjeita paperittomien terveydenhuollon järjestämisestä. Sen koetaan tulevan todella tarpeeseen, eikä yhtään liian aikaisin.

– Näin ennaltaehkäisevät palvelutkin saataisiin järjestymään mahdollisimman hyvin ja selkeästi, eikä erillisiä kuntakohtaisia malleja tarvitsisi luoda. Tällöin olisi huomattavasti helpompi järjestää määritellyt palvelut ja taata niihin pääsy, Espoossa hyväksytyssä valtuustoaloitteessa todettiin.

Jukka Pellisen mukaan Helsingin kaupungilla ei ole erityisiä odotuksia tai toiveita STM:n linjauksista.

– Yleisesti ottaen olisi hyvä jos käytännöt olisivat samat koko maassa, Pellinen komppaa Espoon näkemystä.

Turussa esimerkiksi äitiysneuvolan yhteistyö Global Clinicin kanssa jatkuu, ja asiakkaitakin tulee, Jane Marttila uskoo. Saadun tiedon pohjalta luodaan mahdollisia jatkosuunnitelmia.

– Nyt suunnitelmia on tehty lähinnä ”mielikuvitellen”.

 

 

Fakta: Kunnan rooli vastaanottopalvelujen päätyttyä (ns. paperittomat)

Julkisen vallan, eli valtion ja kuntien, on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä (perustuslain 19.3 §).

Tämä periaate ilmenee terveydenhuoltolain 50 §:stä sekä ja sosiaalihuoltolain 12 §:stä, jota sovelletaan mm. paperittomiin henkilöihin. Tällöin on huomattava, että

  • kunta voi tietyin edellytyksin saada Kelalta korvausta kiireellisestä hoidosta (terveydenhuoltolain 50 §, laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 20 §)
  • sosiaalihuoltolain 12 § mukaisen välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta aiheutuvista kustannuksista ei voida laskuttaa valtiota.

Juttua korjattu klo 15.50: Uusia linjauksia paperittomien palveluiden järjestämisestä odotetaan sosiaali ja terveysministeriöltä, ei Maahanmuuttovirastolta.

 

 

Lisää aiheesta:

Raportti Ruotsista: Paperittomien terveydenhuolto ei ole houkutin maahanmuutolle

Kuntaliiton yleiskirje turvapaikanhakijoiden sote-palveluista ja kunnan roolista

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Paperittomien näin epäselvä ja epäinhimillinen tilanne on jälleen osoitus Sipilän hallituksen osaamattomuudesta .Kielteisten turvapaikkapäätösten tehtailu on synnyttänyt Paperittomat ja nyt hallitus on taas neuvoton itse luomansa ongelman ratkaisemisessa. Tällainen politiikka asettaa kunnat ja turvaa hakevat ihmiset pahaan tilanteeseen. Paperittomat joutuvat helposti mm. monenlaisen hyväksikäytön uhriksi.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*