Kuva: Ville Miettinen
Kunnissa koetaan, että niissä menee aikaa Kelan virheitten korjaamiseen toimeentulotukiasioissa.

Toimeentulotuen siirtäminen kunnilta Kelan hoidettavaksi on takkuillut. Hyötyjiä ovat olleet parhaassa asemassa olevat, kärsijöitä eniten käytännön tukea tarvitsevat. Tavoite vapauttaa kapasiteettia kunnissa muuhun työhön on onnistunut vain osittain. Aikaa kunnissa menee edelleen perussosiaalityön neuvontaan sekä asiakkaitten auttamiseen Kelan virheellisten päätösten korjaamisessa.

Tiedot ovat peräisin THL:ssä tehdystä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan toimeentulotuensiirtäminen Kelan hoidettavaksi on vaikeuttanut erityisesti vaikeimmassa asemassa olevien avunsaantia. THL:n kyselyn mukaan uudessa järjestelmässä pärjäävät huonosti erityisesti ulkomaalaistaustaiset hakijat, mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsivät ja ikäihmiset.

– Asiakkaat, jotka eivät pysty tekemään sähköistä hakemusta, ovat vaikeuksissa. Lisäksi Kela on linjannut välttämättömiä terveydenhuoltomenoja toimeentulotuessa kunnista poikkeavalla tavalla, kertoo THL:n erikoistutkija Paula Saikkonen.

– Ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden kohdalla tulkkausta puhelimitse ei ole pidetty riittävänä, hän jatkaa.

Uudistus hyödyttää monia

Uudistus on THL:n tutkimuksen mukaan myös hyödyttänyt monia. Omatoimisten ja sähköisen asioinnin hallitsevien asiakkaiden asiointi on helpottunut. Kelan järjestelmä on mahdollistanut kaikkialla toimeentulotuen sähköisen hakemisen, ja pelkästään perustoimeentulotukea tarvitsevat saavat etuudet ja tarveharkintaisen taloudellisen tuen yhdestä ja samasta paikasta, ilman pelkoa leimautumisesta.

Asiakkaita ei oteta vakavasti

Yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista, resurssien vapautuminen aikuissosiaalityöhön, on toteutunut vain osittain.

Tarkoitus oli, että toimeentulohakemusten käsittelystä vapautuu kuntien sosiaalitoimessa aikaa, jota käytetään muun muassa yksilö- tai ryhmäkohtaiseen työhön eniten tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa.

– Kunnissa käytetään edelleen paljon aikaa perustoimeentulotuen neuvontaan, mutta myös virheellisten päätösten korjausesityksiin, joita asiakkaat eivät aina pysty itse tekemään tai asiakkaita ei Kelassa oteta vakavasti. Myönteistä on, että yleensä selvästi virheelliset päätökset saadaan korjattua, kun kunnasta otetaan yhteyttä, Saikkonen sanoo.

Lisää jalkautumista 

Tutkimuksessa huomautetaan, että kuntien välillä on eroja palvelujen tarjonnassa. Esimerkiksi Kelan toimipistettä ei ole joka kunnassa ja aukioloajat vaihtelevat.

– Palveluita voitaisiin jalkauttaa merkittävästi enemmän niin Kelasta kuin kunnista sinne, missä asiakkaat ovat. Käyttäjäystävälliset asiakastietojärjestelmät lisäisivät aikaa asiakastyöhön. Hyviäkin käytäntöjä löytyy, niistä olisi mahdollisuus oppia, Saikkonen sanoo.

Uudistuksessa Kelan hoidettavaksi siirtyi 2017 alusta perustoimeentulotuki. Siirtymävaiheessa Kela sai runsaasti kielteistä palautetta käsittelyn viivästymisestä.

Kunnat myöntävät edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Vuonna 2016 perustoimeentulotuen osuus toimeentulotuen bruttomenoista oli lähes 90 prosenttia.

Kysely tehtiin sähköpostitse elo-joulukuussa 2017 kuntien aikuissosiaalityön päälliköille ja työntekijöille. Se on osa THL:n sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön toimeentulotukiuudistusta käsittelevää tutkimushanketta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä