Kuntaliiton kyselyssä kunnat arvioivat tehneensä tammi-huhtikuussa 51 000 päätöstä, jotka olisvat kuuluneet Kelan tehtäviksi. (Kuva: Kela)

Kuntaliiton arvion mukaan kunnille koitui alkuvuonna lähes 4 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset toimeentulotuen Kela-siirron seurauksena kertyneestä ylimääräisestä työstä.

Arvio perustuu kyselyyn, jossa 158 kuntaa – mukaan lukien kaikki suurimmat kunnat – vastasi tiedusteluun toimeentulotuen kustannusten kehityksestä ja Kela-siirron toimeenpanon tilanteesta tammi-huhtikuussa.

Suurin osa kustannuksista on syntynyt hallinnollisesta työstä eli ensisijaisesti Kelan perustoimeentulotuen piiriin kuuluvien päätösten tekemisestä sekä Kelan tekemien perustoimeentulotuen päätösten sisällön tai virheiden selvittelyyn kulutetusta työajasta. Näiden yhteenlaskettu kustannus on vajaat kolme miljoonaa euroa.

Kuntien arvio: 51 000 Kelalle kuulunutta päätöstä

Vastausten perusteella kunnat arvioivat tehneensä uuden työnjaon perusteella noin 51 000 niille kuulumatonta päätöstä valtakunnallisesti.

Toimeentulotukea, jonka myöntäminen olisi ensisijaisesti kuulunut Kelan perustoimeentulotuen piirissä ratkaistavaksi, kunnat itse arvioivat maksaneensa tai myöntäneensä 2,4 miljoonaa euroa valtakunnallisesti.

Kuntaliiton mukaan luvut voivat olla jopa suuremmat jos ne suhteutettaisiin toimeentulotuen toteutuneeseen jakaumaan, koska pääasiassa suuret kunnat ja yhteistoiminta-alueet eivät pystyneet vastaamaan arviointia edellyttäviin kysymyksiin ja näissä toimeentulotuen saajien määrä on väestöön nähden suurempi kuin pienissä kunnissa. Varsinaisen toimeentulotuen menokehityksen osalta luvut täsmentyvät jatkokyselyissä.

Kuntaliitto pitää ehkäisevän toimeentulotuen nousua erittäin huolestuttavana. Se ei selity lakimuutoksilla eikä sitä ole ennakoitu hallituksen esityksissä.

Vuokravelat erityisenä huolena

Selvityksen mukaan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen yhteenlasketut kustannukset eivät toimeenpanon alkuvaiheessa näytä nousseen. Kuntien täydentävän toimeentulotuen kustannukset ovat ensimmäisen neljän kuukauden aikana laskeneet selvästi, kuten lakimuutosten perusteella olisi pitänytkin tapahtua.

Erityisen huolestuttavaa tuloksissa on kuitenkin se, että ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset näyttävät lähteneen selkeään nousuun. Nousu on vastausten perusteella ollut ensimmäisen neljän kuukauden aikana noin miljoona euroa. Nousu ei selity uudistuksessa tehdyillä lakimuutoksilla.

Nyt alkuvaiheen kriisin jälkeen näyttää siltä, että suuri massa toimeentulotuen tarvitsijoista hoituu Kelassa mallikelpoisesti, ja esimerkiksi jatkohakemuksista 72 prosenttia hoidetaan sähköisesti. Mutta vaikka pahimmat alkuvaiheen ongelmat on saatu haltuun, uudistus tuottaa joka päivä uutta päänvaivaa, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt.

Yksi suurista päänvaivoista on vuokravelkojen lisääntyminen. Kunnat varoittivat Kela-siirtoa ennen nimenomaan siitä, että vuokra ja muut laskut saattavat jäädä maksamatta, jos rahat tulevat omalle tilille sen sijaan, että esimerkiksi vuokra maksettaisiin suoraan toimeentulotuesta, kuten kuntien käytäntönä usein oli.

– Erittäin huolestuttavaa on, että vuokravelat ovat kuntien antaman tiedon mukaan lähteneet huimaan nousuun. Useat kunnat ovat myöntäneet vuokravelkoihin jo nyt saman verran toimeentulotukea kuin viime vuonna yhteensä suojellakseen ihmisten asumista, Vogt sanoo.

– On inhimillistä, että kun ihmisillä on vähän rahaa, vuokran maksamista lykätään ajatellen että ensin maksetaan jotain muuta, ja sitten ei lopulta olekaan rahaa vuokraan.

Nyt kunnissa on törmätty tilanteisiin, että vuokravelka koskee esimerkiksi koko alkuvuotta.

– Se on todella huolestuttava kehitys, joka ääritilanteessa voi lisätä asunnottomuutta, Vogt sanoo.

Opetukset huomioitava sote-uudistuksessa

Vogt korostaa, että Kela-siirrosta kannattaa ottaa oppia tulevassa sote-uudistuksessa.

– Kela-siirrosta näkee, miten lukematon määrä ilkeitä yksityiskohtia liittyy jo yhden sosiaalipalvelun työnjaon uudistamiseen. Niitä kaikkia on mahdoton ennakoida tai lainsäädännöllä suoraan ratkaista.

Suuri huoli Kela-siirrossa kohdistuu nyt erityisesti heikossa asemassa oleviin, jotka ovat Vogtin mukaan vaarassa jäädä jalkoihin. Vogt painottaa juuri ohjautuvuusongelman huomioimista kaikessa uudistamistyössä; heikossa asemassa olevat ovat vaarassa pudota järjestelmän ulkopuolelle ja jäädä ilman palveluja.

– Uutta väylää palveluihin ei rakenneta hetkessä, Vogt muistuttaa.

Kyselyn tulokset Kuntaliiton verkkosivuilla

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*