Tunnustuspalkinto omaishoitajille lähidemokratian nimissä Oulussa – ”Voin olla matkasaarnaajana tässä asiassa”
Lähidemokratiatoimikunnan puheenjohtaja Oskar Olaussen (vas.) ja esittelijä Pasi Laukka ojensivat tunnustuspalkkinon Oulun seudun omaishoitajien edustajille. Kuva: Marianna Juntti
Oulun kaupungin yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka kertoo lähidemokratiatoimikunnan tunnustuspalkinnon lähteneen oikeaan osoitteeseen viime maanantaina.
Toimikunnan esittelijänä toimiva Laukka sanoo Oulun seudun omaishoitajien saaneen palkinnon yksimielisellä päätöksellä. Palkintoon ei kuulunut rahaa. Mutta palkintoyhteyden ulkopuolelta toimikunta jakaa rahaa omaishoitajillekin.
– Rahoitamme omaishoitajien tapahtumaa 12.8. Oulun taiteiden yössä. Yhteisötoiminta vastaa jäätelöbaarin kustannuksista.
Jäätelöbaari on omaishoitajille ja heidän läheisilleen, ja kaikki kuntalaiset pääsevät nauttimaan siitä palkinnosta, Laukka lisää.
Rahasta vapaa lähidemokratiatoimikunnan tunnustuspalkinto myönnetään valtuustokausittain toimijalle, joka on edistänyt ansioituneesti ja konkreettisesti lähidemokratiatyötä Oulussa.
– Ehdotuksia valtuustokausittain jaettavan tunnustuspalkinnon saajaksi saatiin yhteensä 14 kappaletta.
– Mukana oli tosi kovia hakijoita. Oulun seudun omaishoitajien työ on arvokasta ja se on siinä rajapinnassa, missä teemme tätä työtä.
Historiasta tähän päivään
Mistä rajapinnasta siis on tarkalleen ottaen kyse? Ja mikä on lähidemokratiatoimikunta?
Vastatessaan Pasi Laukka taustoittaa olevansa ylpeä toimikunnan historiasta ja tästä päivästä.
– Oulun kaupunki on lähidemokratiatoimikunnan pioneeri – tai lähidemokratian pioneeri. Tämä toiminta on aloitettu vuonna -83 silloisen keskushallinnon alaisuudessa ja toiminta on ollut uraa uurtavaa Suomessa. Jo silloin alussa toimintaperiaatteena oli, että annamme kuntalaisille alueellista päätäntävaltaa.
Laukka on toiminut lähidemokratiatoimikunnan esittelijänä viime vuosikymmenen alkupuolelta lähtien.
– Olemme kaupunginhallituksen alainen toimintaelin. Yksikköni on sivistys- ja kulttuuripalveluissa. Siirryimme sinne keskushallinnosta vuonna 2017.
Kaupunginhallitukselle aloitteita tekevä toimikunta kontrolloi vuonna 2019 valmistuneen vuorovaikutussuunnitelman toteutumista.
– Se on tärkeää, miten viranhaltijat, kuntalaiset ja luottamushenkilöt kommunikoivat. Olemme viemässä eteenpäin tällaista toimintakulttuuria, miten kuntalaisten kanssa tehdään töitä. Siihen kuuluu se, että on vastattava omalla nimellään ja jos et tiedä, niin kysyt joltakin ja hoidat asian maaliin.
– Vuorovaikutus on hoidettava niin, että siitä syntyy luottamus kuntalaisen ja viranhaltijakunnan välillä.
Rahaväylät auki
Lähidemokratiatoimikunnalla on käytössä kolme erilaista avustusväylää.
– Keskeinen niistä on vuosittain jaettava alueellinen toimintaraha, joka on 80 senttiä asukasta kohti. Toimintarahaa jaetaan 18 suuralueelle asukasmäärän mukaan.
– Tällä rahalla saimme tuettu yli 300 tapahtumaa viime vuoden aikana. Lähidemokratiatoimikunnan kautta voimme tukea näitä paikallisia yhdistyksiä.
Laukka myöntää, että työsarkaa on riittänyt.
– Meillä on taustalla Suomen suurin kuntaliitos (1.1.2013), hän muistuttaa.
Laukka korostaa, miten tärkeää on, että jokainen voi tunnistaa vaikuttamismahdollisuutensa vajaan 210 000 asukkaan kaupungissa.
Yksi tapa yhteisöllisyyden kokemuksen rakentamiseksi on jakaa avustuksia. Alueellisen toimintarahan lisäksi toimikunta jakaa toiminta- ja kohdeavustuksia.
”Matkasaarnaajana tässä”
Laukka puhuu mielellään tapahtumien tukemisesta ja yhteiskehittämisestä. Yhteisötoiminnan yksikköä johtava Laukka on sitä mieltä, että Oulussa on vuosikymmeniä sitten perustettu jotain kestävää.
– On arvostettava sitä, että olemme onnistuneet säilyttämään tämän toiminnan.
Laukka kuvailee edustamansa yksikön olevan kuntalaisten ja kaupungin eri toimialojen välissä, välillä sanansaattajanakin.
Jos Oulun kaupungin yhteisötoiminta kiinnostaa muissa kunnissa, Laukka on valmis vastaamaan kysymyksiin.
– Voin olla matkasaarnaajana tässä asiassa.