Arkinen turvallisuus tukee turvapaikanhakijan mielenterveyttä
Forssassa turvapaikanhakijoita on majoitettu entiseen hotelliin. (Kuva: Paavo Taipale)
Maahan tulevien pakolaisten mielenterveyteen voidaan vaikuttaa positiivisesti arjen toimintoja suunnittelemalla, sanoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja, turvapaikanhakijoiden psykoterapiaan perehtynyt Olli Snellman.
– Olennaista olisi, että vastaanottokeskus ja siellä työskentelevät ihmiset kykenisivät välittämään turvallisuuden tunnetta ihmisille. Tämä ei tarkoita, että ihmisten puolesta tehtäisiin, vaan aikuisia ihmisiä kohdellaan edelleen aikuisina ihmisinä, Snellman sanoo Kuntalehdelle.
– Mielenterveydellä tai sitten pahoinvoinnilla on aika laajat vaikutukset; suojaa pettymyksiä vastaan, auttaa jaksamaan, mutta sitten se voi aiheuttaa joitakin muita sairauksia, tai muuten ilmeneviä ongelmia.
Snellman muistuttaa, että vastaanottokeskukset ovat ison haasteen edessä tulijoiden lisäännyttyä nopeasti. Toiminnan muodot kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisina, kun henkilökunta ja vapaaehtoiset liikkuvat osaksi ”epämukavuusalueella” etenkin toiminnan alussa.
Tuntematon asiakasryhmä
Snellman valmistelee turvapaikanhakijoiden psykoterapiasta väitöskirjaa. Hän muistuttaa, että terapiassa ja muissa erityispalveluissa maahanmuuttajia ei välttämättä tunneta asiakasryhmänä erityisen hyvin.
– Aika harvassa koulutusohjelmassa tätä kohderyhmää mainintaan mitenkään. En edes ole sitä mieltä, että välttämättä pitää olla mitään erityispalveluita – ainakaan laajemmin – kohderyhmälle, mutta valtavirtapalveluiden pitäisi ehkä justeerata toimintaa ja tulla tutuksi ilmiön kanssa hieman paremmin. Suomessa asia heilahti marginaalista yleiseen tietoisuuteen käytännössä viikossa, Snellman sanoo.
Ongelmia ei pidä liioitella eikä vähätellä
Olli Snellman on käsitellyt pakolaisten mielenterveyttä mm. Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä viime vuonna yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa.
– Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kokemalla stressillä on altistavia ja laukaisevia vaikutuksia niin psyykkisiin häiriöihin kuin muuten esiintyvään pahoinvointiinkin, Snellmanin ja kumppaneiden kirjoituksessa todetaan.
Stressiä aiheuttavat mm. lähtömaan mahdolliset koettelemukset, taloudellinen tilanne, syrjintä, yksinäisyys, turvallisuus, sosiaaliset suhteet ja turvapaikkaprosessin haasteet. Ongelmat eivät välttämättä ilmene heti maahan tulon jälkeen, vaan vasta jonkin ajan kuluttua.
Artikkelin kirjoittajat arvioivat aiempien tutkimusten perusteella, että yleisellä tasolla kaikista aikuisista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista noin 15–25 % kärsii diagnosoitavasta mielenterveyden häiriöstä. Tätä suuremmalla osalla voi esiintyä yksittäisiä oireita, mutta huomattavalla osalla ei ole oireita eikä muunlaistakaan huonovointisuutta.
– Näin ollen turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten psyykkisiä ongelmia ei pitäisi vähätellä eikä niitä näyttäisi myöskään olevan syytä liioitella, kirjoittajat toteavat.
Lisää aiheesta Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä:
Aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden ja psyykkisten ongelmien erityispiirteet (Kirjoittajat: Olli Snellman, Jaakko Seikkula, Jarl Wahlström ja Katja Kurri)
