Tutkimus: Etelä-Savon Eloisa on maineikkain hyvinvointialue – ”Maine reagoi siihen, miten alueen asioita käsitellään paikallismedioissa”
Eloisa oli esittäytymässä aiemmin tässä kuussa Ikämessuilla Mikkelissä. Hyvinvointialueen työntekijät pyrkivät madaltamaan asiakkaiden kynnystä muun muassa kysyä palveluista. Kuva: Eloisa
Tutkimuksessa selvitettiin kaikkien 21 hyvinvointialueen maine ja sidosryhmätuki alueiden omien asukkaiden keskuudessa.
Tutkimusyhtiö T-Media tutki hyvinvointialueiden maineet elokuussa 2024. Tutkimukseen vastasi yhteensä 4 371 vastaajaa.
Hyvämaineisin oli Etelä-Savon hyvinvointialue, Eloisa, T-Media tiedottaa.
Suurinta mainenousua viimevuodesta tekivät Kymenlaakson sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet.
– Hyvinvointialueet ovat sitoutuneita kehittämään mainettaan ja luottamustaan alueen asukkaiden keskuudessa. On hienoa nähdä, miten selkeisiin mainearvosanojen nousuihin osa hyvinvointialueista on kyennyt ponnistamaan, tutkimuksesta vastannut T-Median vanhempi asiantuntija Nina Laakso sanoo yhtiön tiedotteen mukaan.
Siun sote positiivisesti esillä
Hyvinvointialueiden maineiden keskiarvo on heikolla tasolla.
Samalla hyvinvointialueiden maineella on huomattava tilastollinen yhteys alueiden omien asukkaiden käytökseen ja suhtautumiseen hyvinvointialueita kohtaan.
Tutkimuksessa selvitettiin hyvinvointialueiden mainetta omien asukkaiden keskuudessa.
– Hyvinvointialueiden keskiarvollinen maine on laskenut suhteessa viime vuoden tulokseen. Samalla niiden väliset maine-erot ovat kuitenkin pienentyneet ja hyvinvointialueet muodostavat nyt yhtenäisemmän kokonaisuuden mainearvosanoja tarkasteltaessa, Laakso arvioi.
Asukkaiden arviot nousivat merkittävimmin hyvinvointialueiden työnantajamielikuvassa.
– Tämä on tärkeä ja positiivinen asia, koska hyvinvointialueet kamppailevat työvoiman saatavuuden kanssa, Laakso sanoo. Eniten työnantajuuden mielikuvaa on nostanut Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun sote.
Maineen kahdeksasta osa-alueesta talouden ja johtamisen osa-alueet taasen laskivat keskiarvollisesti eniten.
– Olemme huomanneet, että hyvinvointialueiden maine reagoi siihen, miten alueen asioita käsitellään paikallismedioissa. Erityisesti laskeviin mainearvosanoihin liittyen nähdään, että paikallismediat ovat käsitelleet laajalti hyvinvointialueeseen liittyvää hallinnollista toimintaa ja päätöksentekoa – ja usein varsin kriittisin näkökulmin, Laakso arvioi.
Maineen osa-alueista tuotteilla ja palveluilla on merkittävin vaikutus asukkaiden suhtautumiseen hyvinvointialueita kohtaan. Talouden mielikuvalla ei ole kovinkaan merkittävää vaikutusta asukkaiden käytökseen.
– Talousmielikuvan lasku on varmasti vaikuttanut myös kokonaiskeskiarvon laskuun hyvinvointialueiden tuloksessa, Laakso sanoo.
Kriittisin ikäryhmä erottautui
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa.
Tehtävät ovat olleet siihen asti kuntien vastuulla. Hyvinvointialueiden omat asukkaat vastaavat käyttävänsä keskimäärin mielellään hyvinvointialueiden palveluita sekä tukevansa niitä verovaroin.
– Tämä on positiivinen merkki hyvinvointialueille. Heidän työtään ja tuottamia palveluita arvostetaan, Nina Laakso sanoo tiedotteen mukaan.
– Ikäryhmätarkastelussa kriittisin ikäryhmä ovat 45–54-vuotiaat. Tämä ikäryhmä maksaa myös eniten tuloveroja ja siten rahoittaa hyvinvointialueita merkittävästi. Positiivisimmin hyvinvointialueiden mainetta arvioivat 15–24-vuotiaat, T-Median data-analyytikko Antti Pennala jatkaa.
Lue myös:
