Tutkimusjaottelussa kunta luokiteltiin keskikokoiseksi 50 000 asukkaaseen saakka. Nurmijärvi sijoittuu keskikokoisten kuntien kastiin noin 43 000 asukkaan väkiluvullaan. Kuva: Nurmijärven kunta

Keskikokoiset kunnat toimivat alhaisimmilla asukaskohtaisilla kustannuksilla. Tämä havaittiin Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa, jossa arvioitiin asukasluvun ja kuntien palvelutuotannon kustannusten välistä yhteyttä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, näkyikö asukasluvun kasvu suuremmissa kunnissa pienempien asukaskohtaisten kustannusten muodossa, eli onnistuivatko ne hyödyntämään niin kutsuttuja mittakaavaetuja. Arvioinnin kohteena olivat kuntien kokonaiskäyttötalouden lisäksi sosiaali- ja terveystoiminta, opetus- ja kulttuuritoiminta sekä yleishallinto. Tutkimusaineistona käytettiin vuosien 2015–2017 lukuja.

Tutkimuksen mukaan kaikkein pienimmät kunnat eivät kokonsa puolesta pysty hyödyntämään mittakaavaetuja, kun taas suurilla kunnilla asukasluku oli yhteydessä suuriin kustannuksiin kaikilla kunnan toimialoilla opetus- ja kulttuuritoimea lukuun ottamatta. Tulokset osoittavat, että vähintään 50 000 asukkaan kunnat toimivat noin 90–170 euroa suuremmilla kustannuksilla 4 000–50 000 asukkaan kuntaryhmiin verrattuna.

Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen yliopisto-opettaja Niko Vartiaisen mukaan tutkimuksen lopputulos oli odotettu.

– Tulos oli sama kuin mitä aikaisempi kirjallisuus ja tutkimustieto on antanut ymmärtää. Keskikokoisissa kunnissa asukaskohtaiset kustannukset ovat alimmillaan, kun muut tekijät on kontrolloitu.

Tutkimusasetelmassa huomioitiin mahdollisimman tarkan lopputuloksen saavuttamiseksi koon lisäksi muitakin kuntien kustannustasoon vaikuttavia tekijöitä, kuten väestörakenteellisia, maantieteellisiä ja kunnan sosioekonomista asemaa kuvaavia muuttujia.

Pelkkien lukujen tuijottaminen ei kuitenkaan automaattisesti paljasta kaikkea kunnan palveluista. Niko Vartiainen muistuttaa, että suurten kustannusten kunnat saattavat tuottaa asukkailleen palveluja enemmän tai laadukkaammin. Pienten kuntien kohdalla kunnan ”kasvattaminen” ei myöskään automaattisesti tuota alhaisempia kustannuksia.

– Esimerkiksi kuntaliitokset eivät ole aiemman tutkimustiedon perusteella hillinneet kuntien kustannuskehitystä, Vartiainen sanoo.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Haminassa on pystytty järjestämään erittäin hyvät ja kustannustehokkaat palvelut sosiaali- ja terveyspuolessa. Kun liityttiin Kymsoteen, alkoi palveluidemme alasajo totaalisesti. Tarkoittaako tämä, että maksamme suurempien kaupunkien valtaisat alijäämät.
    Hamina on pysynyt kustannustehokkaana viime vuoteen saakka. Nyt Kymsote jo rokottaa meidätkin alijäämäiseksi. Puhumattakaan hyvien palveluiden alasajosta.
    Ahdistus on melkoinen henkilökunnan osalta.

    Ja Valtiovalta on panostamassa uudella rahoituksella juuri sote -ja terveyskeskuksiin ja lähipalveluihin, joka on oikein.
    Millä tätä alasajoa voisi suitsia? Voisiko Valtiovallalta tulla ohjeita tähän hätäiseen kiireeseen.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*