Käsitys vanhustenhuollon palveluvalikoimasta on murroksessa. Ikäihmisten palvelukokonaisuuteen on jo siirtynytkin palveluja sosiaalihuollon ja terveyspalvelujen kentästä. (Kuva: Seppo Haavisto)

Tuusulan sote-johtajan Pirjo Vainion tutkimuksessa mallinnettiin soten tuotantorakenteita niillä kriteereillä, joita hallitus on asettanut sote-uudistukselle. Integraatio on mahdollista saavuttaa, mutta se edellyttää merkittävää muutosta organisaatiokulttuurissa.

 

Aito horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteessa on mahdollista saavuttaa, jos vain halua siihen löytyy, päättelee Tuusulan sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pirjo Vainio palvelurakenteita käsittelevässä tutkimuksessaan.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa Vainion opinnäytetyönä tehdyssä Tuotantorakenteen mallit ja palvelujen organisoituminen sosiaali- ja terveydenhuoltoalueella -tutkimuksessa kuvattiin neljä tuotantorakenteen mallia: 1) maakuntamalli, 2) maakunta-lähialuemalli, 3) integroitu malli ja 4) lähialuemalli.

Vainion työssään hahmottelemalle maakuntamallille ominaista on, että palvelut ovat totaalisen keskitetysti organisoituja ja johdettua, ne ovat siiloutuneet tarkkarajaisina ja niiden keskittämisen perusteena on professiolähtöinen toiminta.

– Seurauksena on, että valta keskittyy ylimpään johtoon. Toimintaa ohjaa monopolinäkemys optimaalista palvelurakenteesta, äärimmilleen yhtenäistävistä toimintatavoista ja toimintamalleista. Riskinä on vahvasti standardoitu palvelu, joka ei välttämättä kohtaa asiakkaan palvelutarvetta, tutkimuksessa todetaan. Tutkimuksen johtopäätöksissä tällaisen mallin todetaan olevan vastoin maan hallituksen tavoitteita.

 

Integroitu malli toimivin

 

Tuotantorakennemallien perusteella tutkimuksessa johdettiin myös mahdolliset palveluorganisaatioiden arkkityypit. Ehyestä palvelukokonaisuudesta oli esimerkkinä ikäihmisten palvelut.

Vainio lähestyi aihetta sen pohjalta, mitä hallitus on linjannut toimintasuunnitelmassaan. Suunnitelmassa tavoitellaan ”palveluketjujen saumatonta kokonaisuutta ja toimivampia peruspalveluja”.

Vainion tutkimuksen perusteella hallituksen kriteerien mukaiseksi parhaaksi malliksi osoittautui kuvattu integroitu malli, joka mahdollistaisi perustason ja erityistason palvelujen sekä sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen käytännönläheisen yhteensovittamisen.

 

Organisaatiokulttuurin
pitää muuttua

kuvio6_pirjovainio
Kuva Pirjo Vainion tutkimuksesta.

Ehyestä palvelukokonaisuudesta esimerkkinä tutkimuksessa on ikäihmisten palvelut, joissa tyypillisesti yhdistyvät terveys- ja sosiaalipalvelut samanaikaisesti, ja toimivat palveluketjut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä ovat erityisen tärkeitä.

– Esimerkki osoittaa integraation haasteet – ja mahdollisuudet. Viesti on, että palveluketjujen toteuttaminen ei ole mitenkään helppo asia, Pirjo Vainio sanoo Kuntalehdelle.

Vainion mukaan myös aito integraatio ehyissä palvelukokonaisuuksissa ja asiakkaan palveluketjuissa on mahdollista. Se kuitenkin edellyttää, että muutetaan totuttuja ajattelutapoja, että joku palvelu kuuluu terveyspalveluille ja joku mielenterveyspalveluille.

– Lähestymistapa voisi olla toisenlainen: asiakkaan näkökulmasta kun ajatellaan, palvelut organisoituvat toisella tavalla. Ja se on iso juttu organisaatiokulttuurisesti, jos tällaiseen mennään.

Tutkimuksessa on annettu esimerkki vaadittavasta organisaatiokulttuurisesta muutoksesta : ”Mikäli kotona asumisen mahdollistaminen on palvelujen organisoitumisen perusperiaate, niin se tarkoittaa palvelujen statuksessa sitä, että ikäihmisten palvelut luovat ensisijaisen perustan ihmisen elämiselle ja terveyspalvelut siirtyvät keskiöstä tukipalvelujen asemaan. Näin ollen kotona asumisen mahdollistaminen perusperiaate mullistaisi asiakaskeskeisen palvelujen organisoitumisen.”

Vainio toivoo, että muutoksessa kyettäisiin objektiiviseen suhtautumiseen ja näkemyksellisyyteen.

– Meillä on avoimet ovet, kaikki on ihan mahdollista.

kuvio7_pirjovainio
Kuva Pirjo Vainion tutkimuksesta.

Haveri: Integroitu malli
hyvin perusteltu

Vainion tutkimuksessa integroitu malli perustuu tuotantorakenteen dimensioon hajautettu ja palvelutoiminnan osalta maakuntatasoon. Painopiste on isommissa kokonaisuuksissa, mutta niitä ohjaa hajauttamisen periaate.

Tutkimuksessa päätellään, että kun integraatio toteutetaan tosiasiallisesti palveluketju- ja palvelukokonaisuustasolla, vaikutus ulottuu myös ylemmille tasoille, kuten palvelujen verkostoon, palveluorganisaation ja tuotantorakennemallien toteutustapoihin.

– Maakuntamallin mukainen keskitetty ja tiukkarajainen palvelujen tuotantorakenne edellyttää palveluketjuilta vahvaa koordinaatiota. Näin ollen integraatiota ylläpidetään kenties keinotekoisilla toimenpiteillä kuten esimerkiksi työryhmillä, johtopäätöksissä todetaan

– Integroitu tuotantorakennemalli sisältää jo itsessään palvelujen organisoinnin yhdistämisen ja saumattomuuden ideologian.

Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta pitää Vainion työtä hyvin systemaattisena.

– Lopputulemana suositeltu integroitu malli on hyvin perustelu, Haveri sanoo.

Integraatiosta on jo
toimivia esimerkkejä

Valinnanvapautta pohtineen professori Mats Brommelsin työryhmän suosittama malli, jossa asiakas valitsisi sosiaali- ja terveysasemansa joka puolestaan toimisi myös palveluiden ”portinvartijana”, osuu tutkimuksen malleista lähimmäs maakunta-lähialuemallia.

– Ominaisuuksien perusteella voitaisiin arvioida, että suur-sote-asemista tulee autonomiahakuisia yksiköitä ja mahdollisesti toisistaan eristäytyviä yksiköitä, Vainio sanoo.

Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen arvioi, että integraation toteutuminen monituottajamallissa ja valinnanvapauden maailmassa on merkittävästi haastavampaa.

– Integraation toteuttaminen edellyttää toisenlaisia toimia. Julkisen palvelun integraatio on toteutettu esimerkiksi Eksotessa tai Kainuussa. Niissä edetään kohti tavoitteita, joita sekä vertikaaliselle että horisontaaliselle sote-integraatiolle on asetettu.

Linkki Pirjo Vainion tutkimukseen (pdf)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. On tosi hyvä että palvelujen käytännön pyörittäjät pohtivat vaihtoehtoja systemaattisesti. Kiitos Tuula

  2. Avatar Teho-Eksote: oman organisaation sisäinen palveluketjujen hallinta, hoitoketjuintegraatio sanoo:

    Nykyinen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kuntayhtymä-Eksote.

    Eksoten laatu, hoidon vaikuttavuus, kustannustehokkuus.

    Perustuslaillisesti verotusoikeudellinen ja perustuslailliseen rahoitusperiaatteeseen tukeutuva, aidosti kansanvaltainen maakuntademokratia ja maakunnan operatiivinen johto ohjaa omaa sosiaali- ja terveyspalvelujen julkista hoitoketjujen palvelukokonaisuutta.

    Kun Manner-Suomessa on 18 vapaaehtoista ”Eksotea” vuoden 2017 alusta lähtien, hoidetaan kestävyysvajeesta kuntoon 3 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä.

    Maakuntaitsehallinnollinen, perussopimuksen nojalla juridisesti verotusoikeudellinen Eksote on hoitanut omalta osaltaan kestävyysvajeen kuntoon jo 2010, kun OMAN ORGANISAATION hoitoketjuintegraatio käynnistyi.

    >

    Suomen perustuslakivaliokunta vs. Ruotsin perustuslakivaliokunta

    Miksi aidosti itsehallinnollisen Eksoten pitäisi sekoittaa saavutuksensa, ja pilata kestävyysvajeen hoito Sipilän hallituksen perustuslakiongelmaisella ja Matts Brommelsin Suomen perustuslakivaliokunnan rahoitusperiaatteen vastaisella valinnanvapaus-sote-sopalla?

    Yksinkertainen sote:

    — 18 vapaaehtoista ”Eksotea” Manner-Suomeen.

  3. Avatar Sosiaalipalvelut voidaan pitää kuntien vastuulla sanoo:

    Uudenmaan maakunnassa sosiaalipalvelut voivat jäädä (aluksi) kuntien rahoittamiksi, järjestämiksi ja tuottamiksi.

    Keskeisintä on perheiden, lasten ja nuorten ja koulujen ennaltaehkäisevä sosiaalityö. Esimekkiä voi hakea Imatralta, joka on palkittu erinomaisesta työstä. Näin voidaan välttää inhimillisesti raskaat, pitkäaikaiset ja erittäin kalliit lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuolelle.

    Suomessa on kuntia, joissa pienellä sosiaalityöntekijöiden lisäpalkkauksella on voitu ehkäistä huostaanotot kokonaan.

    Sairaalat

    Sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitoketjujen integrointi on joka tapauksessa tehtävä kaikille asukkaille/asiakkaille sairaaloiden monialaisten tiimien ja omaisten yhteistyössä.

    Toimeentulotuki

    Kela hoitaa toimeentulotukiasiat.

  4. Avatar Referenssinä viidenneksi tehokkain kuntayhtymä-Eksote sanoo:

    Hallituksen 3 miljardin kestävyysvajelaskelma perustuus mm. Eksoten talouslukuihin.

    Laadusta ja jonotusajoista puhutaan, mutta konkreettinen ja täsmennetty julkinen keskustelu puuttuu täysin siitä, mitä julkisen soten laadulla ja jonotusajoilla tarkoitetaan esimerkiksi yleislääketieteen erikoislääkärin tai lonkka- ja polvileikkausten suhteen operatiivisessa hoitoketjuintegraatiossa. Tarvitaan valtakunnallinen laatukäsikirja internettiin. Jokaisen maakunnan tiedot ovat julkisia.

    Kymmeniä vuosia kestävä valinnanvapausmalli tai kilpailutus ei ole lainkaan olennaista laadun saavuttamiseksi. Olennaista on eduskunnan säätämät lait. Kutenkin peruspalveluministerit ovat leikkaamassa rahoitusta esimerkiksi vanhuspalvelulain hoitajamitoitukseen.

    Referenssit

    Jokainen maakunta pyrkii parhaimman maakunnan asemaan palvelun laadussa ja kustannustehokkuudessa. Tämä ei saa merkitä päivystyspalvelujen ja muiden palvelujen leikkauksia kunnista, vaan mentelmien kehitystä. Itsekkyys on unohdettava. Neljä kertaa vuodessa 18 maakunnan on käytävä kehitysdebattia.

    Mitä Eksote voi oppia muilta heti?

    Onko Eksoten hoitoketjuintegraatio valtakunnalliset hoidon vaikuttavuus-, jonotusaika- ja laatukriteerit täyttävä?

    Voiko Eksoten toimintaa tehostaa ”kilpailutuksella” vai menettääkö Eksote ”kilpailutuksella” nykyisen kustannustehokkuuden?

    Eksoten toimitusjohtaja on jo ennen Sipilän hallituskautta todennut, että Eksoten palvelun laatua on nyt parannettava kustannustehokkuus säilyttäen.

    Mitkä ovat Eksoten puutteet, jotka voidaan ratkaista Eksoten hallituksessa, valtuustossa ja virkamiesjohdossa yksinkertaisessa päiväjärjestyksessä ilman Sipilän hallituksen 600 sivuista lainsäädäntöä?

    On julkaistava sekä nykyiset keskimääräiset jonotusajat ja vaihteluväli Eksotessa kuhunkin sosiaali- ja terveyspalveluun että uudet tavoitteet.

    Eksote on Aalto-yliopiston selvityksessä kustannustehokkuudessa Suomen viidenneksi tehokkain.

    Parhaillaan maakunnissa perustetaan vauhdilla omat sosiaali- ja terveyspiirit. Kaikilla sote-piireillä on oltava yhdenmukainen kustannuslaskenta ml. hallinnon kustannukset.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*