Tutkimus: Suomalaisten hyvinvointi on romahtanut 2020-luvulla – ”Nuorten pahoinvointi tulee ottaa vakavasti”, tutkija muistuttaa
Koetun hyvinvoinnin heikentyminen on niin rajua ja laajamittaista, että se kaipaa laaja-alaista parlamentaarista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä, Mikko Leskelä ja Markus Laaninen muistuttavat yhdessä nyt julkaistun kirjan seitsemästä tutkija-artikkelista. Kuva: Liisa Takala.
Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon, käy ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.
Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu.
– Elämme monikriisissä, jossa useat yhtäaikaiset kriisit kytkeytyvät yhteen ja vahvistavat toistensa vaikutuksia. Tämä näkyy myös hyvinvoinnissa, kun viime vuosina kriisit ovat nostaneet elinkustannuksia ja sodan uhka varjostaa tulevaisuutta. Samaan aikaan tilastot osoittavat, että ihmisten sosiaalinen liikkuvuus on heikentynyt, raportin toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön eriarvoisuuden asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori sanoo tiedotteessa.
Raportin seitsemässä artikkelissa 15 tutkijaa tarkastelevat koetun hyvinvoinnin ohella lapsiperheiden toimeentulon muutoksia Pohjoismaissa, sukupuolen ja iän vaikutuksia äänestyskäyttäytymiseen, maahanmuuttajanuorten kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan sekä sukupolvien välistä tuloliikkuvuutta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelän ja väitöskirjatutkija Markus Laanisen analysoimista vuosien 2016–2022-kyselytutkimusaineistoista käy ilmi, että suomalaisten onnellisuudessa on tapahtunut suuri muutos koronapandemian jälkeen.
– Vuonna 2016 ennen pandemiaa 82 prosenttia kyselyyn vastaajista koki onnellisuutta melko usein tai jatkuvasti, ja luku pysyi varsin korkeana vielä vuonna 2020. Vuosien 2022 ja 2023 vaihteessa osuus oli kuitenkin enää 57 prosenttia. Muutoksen taustalla on useiden kriisien kasautuminen. On selvää, että Ukrainan sodalla ja hintatason nousulla on ollut vaikutusta, Niemelä arvioi.
Kyselyt osoittavat myös, että harvoin onnellisuutta kokeneiden osuudet kasvoivat selvästi. Hyvin harvoin tai ei koskaan onnelliseksi itsensä kokeneiden osuus kasvoi vajaasta kahdeksasta prosentista 12,5 prosenttiin vuosien 2020 ja 2022 välillä. Samansuuntainen trendi näkyy myös kysyttäessä elämääntyytyväisyyttä. Onnellisuuden ja elämääntyytyväisyyden heikentyminen on tapahtunut kaikissa väestöryhmissä. Erityisen huolestuttavana Niemelä ja Laaninen pitävät sitä, että eniten on laskenut nuorten hyvinvointi.
– Nuorten pahoinvointi tulee ottaa vakavasti. Se saattaa johtaa erityyppisten ongelmien kasautumiseen, joiden ratkaiseminen on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa. Ongelmat eivät korjaannu pelkillä tulonsiirroilla, mutta leikkaukset esimerkiksi toimeentuloturvaan vain heikentävät tilannetta, Laaninen arvioi.
Ylipäätään kriisien seuraukset suomalaisten hyvinvoinnille olisi syytä ottaa vakavasti ja pikaisesti politiikan asialistoille, Niemelä ja Laaninen muistuttavat.
– Tärkeätä on myös se, että tilanteen yhteiskunnallinen vakavuus ymmärrettäisiin laaja-alaisesti. Koetun hyvinvoinnin heikentyminen entisestään saattaa johtaa erityyppisten hyvinvointiongelmien kasautumiseen, joiden ratkaiseminen on entistä vaikeampaa ja kalliimpaa.
