Tutkimus: Työterveyshuollon asiakkaista voi tulla houkutus sote-keskuksille – asiakkuus huomioitava kapitaatiokorvauksissa
Työterveyteen oikeutetut käyttävät julkisia terveyspalveluita selvästi muita vähemmän.
Maakunnan maksamat kapitaatiokorvaukset eivät välttämättä kohdistu oikeudenmukaisesti, jollei niissä huomioida työterveyshuollon asiakkuutta, selviää Kelan tuoreesta tutkimuksesta.
Kapitaatiokorvauksilla tarkoitetaan summaa, jonka maakunta maksaa sote-keskukselle sen asiakkaista. Korvauksen määrään vaikuttavat muun muassa asiakkaan ikä ja sairastavuus.
Työterveyshuollon palveluihin oikeutetut työikäiset käyttävät terveyskeskuksen palveluja selvästi vähemmän kuin muut. Kela tutki suppean ja laajan sote-keskuksen asukaskohtaisia kustannuksia Oulussa. Tulokset voi yleistää kohtalaisen hyvin myös muihin kaupunkimaisiin kuntiin.
Suppean palveluvalikoiman sote-keskuksen palvelut maksoivat asukasta kohden keskimäärin 127 euroa. Asukaskohtaiset kustannukset kuitenkin vaihtelivat paljon.
Noin 55 prosenttia oululaisista ei käyttänyt palveluja lainkaan ja 11 prosentilla kustannukset kipusivat yli 300 euroon. Työterveyshuollon asiakkaan kustannus oli keskimäärin 62 euroa.
Koska työterveyshuoltoon oikeutetut käyttävät julkisia terveyspalveluita hyvin vähän, tulevilla sote-keskuksilla on vahva kannustin houkutella juuri heitä listautumaan asiakkaakseen.
Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkolan mukaan asiakkaan oikeus työterveyshuoltoon pitäisi huomioida kapitaatiokorvauksen määrässä.
Tutkimuksen perusteella asiakkaan sote-keskusmenoihin vaikuttavat etenkin pitkäaikaissairaudet ja ikä.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Kelan ja työterveyshuollon rekisteritietoja siitä, miten Oulun asukkaat käyttivät palveluja ja etuuksia vuonna 2013.
