Tutkimus: Vain puolet sosiaalityöntekijän palveluja tarvitsevista saa riittävästi palveluja - nuoret kriittisiä sote-palveluja kohtaan
Kuva: Ville Miettinen
FinSoten mukaan 400 000 suomalaista kokee saavansa riittämättömästi lääkärin palveluja.
Lähes puolet sosiaalityöntekijän palveluja tarvinneista aikuisista, eli noin 80 000 suomalaista, kokee saaneensa liian vähän palveluita tarpeisiinsa nähden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinSote-tutkimuksen mukaan. Näin kokee 46 prosenttia tutkimukseen vastanneista.
Lääkärinpalveluita tarvinneista aikuisista puolestaan 16 prosenttia kertoo, että on saanut liian vähän palveluita tarpeeseensa nähden. Tämä tarkoittaa noin 400 000:ta ihmistä.
Riittämättömästi lääkäripalveluita saaneiden osuus on suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, pienin Etelä-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä.
Sosiaalityöntekijän palveluja riittämättömästi saaneita on eniten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, vähiten Etelä-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Rekrytointivaikeudet vaikuttavat todennäköisesti palvelujen saamiseen ainakin Itä-Suomessa, arvioi THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto.
– Toisaalta esimerkiksi Kanta-Hämeeseen kuuluvassa Hämeenlinnassa on kehitetty uusia palvelukonsepteja, jotka voivat sujuvoittaa palveluihin pääsyä. Tutkimustietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat maakuntien välisiin eroihin palvelujen saatavuudessa, on kuitenkin hyvin vähän. FinSote tutkimuksen jatkoanalyyseissä näiden tekijöiden tunnistaminen onkin tärkeä tehtävä, Aalto sanoo THL:n tiedotteessa.
Nuoret ja naiset kriittisiä
Kaiken kaikkiaan suomalaisten luottamus palveluihin on vankkaa. Tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia luottaa terveyspalveluiden toimivuuteen ja noin 60 prosenttia on sitä mieltä, että sosiaalipalvelut toimivat yleisesti ottaen hyvin.
Luottamus palveluiden toimintaan vaihtelee kuitenkin väestöryhmittäin. 20-54-vuotiaat suhtautuvat vanhempia ikäryhmiä kriittisemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuteen ja naiset miehiä kriittisemmin erityisesti sosiaalipalvelujen toimivuuteen.
– Väestön luottamuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Naiset ovat aina olleet kriittisempiä esimerkiksi sosiaalipalveluja kohtaan, koska he kokevat useammin saavansa tarpeeseensa nähden liian vähän palveluja. Sen sijaan nuorten ikäryhmien kasvava kriittisyys on 2000-luvun uusi ilmiö, sanoo THL:n vt. osaston johtaja Anu Muuri.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten valinnanvapaus toimii terveysaseman kohdalla. 64 prosenttia vastanneista katsoo, että heillä on vaihtoehtoja valita terveysasema, mutta vastauksissa on suurta vaihtelua maakunnittain. Uudenmaan asukkaista terveysaseman katsoo voivansa valita 78 prosenttia, kun taas Etelä-Savon ja Kainuun asukkaista vastaava osuus on 36 prosenttia.
FinSote-tutkimus tuottaa maakunnallista tietoa väestön hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä. Kyselyn aihealueita ovat väestön hyvinvointi, terveys, sosiaali- ja terveyspalvelukokemukset ja valinnanvapaus. Tutkimuksen avulla seurataan, millaisia muutoksia on tapahtunut eri väestöryhmissä ja eri alueilla.
