Työnantajajärjestö varoittaa uuden sote-sopimuksen ensimmäisenä päivänä kustannusnäkymistä – Hoitajien edunvalvojat tyytyväisinä
Uuden sote-sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä lähes puolet ovat joko sairaanhoitajia tai lähihoitajia. Kuva: Ville Miettinen
Ensimmäinen sote-sopimus astui historiallisesti voimaan syyskuun ensimmäisenä päivänä keskiviikkona. Uuteen työ- ja virkaehtosopimukseen siirtyi arviolta 177 500 palkansaajaa.
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on nyt edellä mainittujen palkansaajien kannalta historiaa.
Kunta-alan sote-sopimukselle sinetöitiin askelmerkit työmarkkinakierroksella keväällä 2020. Maan työmarkkinakentällä on nyt kokonaan uusi sopimusala.
Hoitajien edunvalvontaan keskittyvät Tehy ja Super tiedottivat sopimuksen voimaan astumisen päivänä, että nyt tehdään historiaa.
– Hoitajajärjestöjen yksi merkittävä tavoite on vihdoin totta, Super ja Tehy tiedottavat.
Vanhuspalveluissa ja perusterveydenhuollossa on jouduttu sulkemaan kokonaisia yksiköitä hoitajapulan takia, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa.
– Korona-aika on kuormittanut hoitajia valtavasti ja ajanut alan vaihtoon. Uskon, että myös työnantajat ovat alkaneet herätä tilanteen äärimmäiseen vakavuuteen. Sote-sopimus antaa meille nyt aiempaa täsmällisemmät ja tehokkaammat keinot parantaa työehtoja ja työoloja, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola arvioi.
Sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä lähes puolet ovat joko sairaanhoitajia tai lähihoitajia.
Super ja Tehy arvioivat, että sote-henkilöstön työehtoihin keskittyvän sopimuksen avulla pystytään vastaamaan aiempaa täsmällisemmin alakohtaisiin ongelmiin.
Kustannukset kasvavat
Uusi sote-sopimus vastaa myös historiallisen rakennemuutoksen tarpeisiin.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tiedottaa neuvottelevansa jatkossa työmarkkinasopimukset kuntiin ja kuntayhtymiin, hyvinvointialueille ja niiden omistamille yhteisöille.
Hyvinvointialueet ovat uusia työnantajia, joiden työntekijöiden palkkoja joudutaan harmonisoimaan eli yhdenmukaistamaan. Työ käynnistyy henkilöstön vuonna 2023 tapahtuvan siirron jälkeen.
Odotettavissa on kustannusten kasvua nykyiseen tilanteeseen nähden.
– Sote-sopimuksen piirissä oleville on melko varmasti luvassa kaikkien aikojen tasa-arvo- ja palkkaohjelma, kun palkkoja joudutaan sovittamaan yhteen, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo.
– Julkisen talouden yhä heikkenevien näkymien valossa ei seuraavalla neuvottelukierroksella ole varaa suuriin irtiottoihin yleisestä palkankorotuslinjasta, Jalonen lisää.
Suurin työ- ja virkaehtosopimus kunta-alalla
KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas tiedostaa, että harmonisointi nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön yleistä ansiotasoa sopimuskorotusten lisäksi.
– Palkkojen harmonisaatiosäännöistä onkin tarpeen sopia hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimuksissa, Nybondas-Kangas painottaa.
Kunta-alan työvoimakustannukset ovat nykyään vuodessa 22 miljardia euroa. Sote-sopimuksen osuus tästä on noin 8,5 miljardia euroa eli 38,6 prosenttia. Sote-sopimus on jatkossa selvästi suurin sopimusala kunta-alalla, KT tiedottaa.
KT ajaa kuntien etuja
Jos koko kunta-alan palkkoja korotettaisiin yhdellä prosentilla, niin työvoimakustannukset nousisivat 220 miljoonalla eurolla vuodessa. Sote-sopimuksen osuus tästä olisi tästä 85 miljoonaa euroa, KT laskee.
Alan kustannusnäkymät tarkentuvat ensi vuonna. Uuden sote-sopimuksen viimeinen voimassaolopäivä on 28.2.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on työnantajajärjestö, joka ajaa kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden etuja työmarkkinoilla.
KT on myös työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä.
