Kuva: Sonja Eloranta
Perhepalvelujen sujuvoittamista pohtineen tytöryhmän urakaaa vaikeutti lyhyt toimikausi ja asiantuntijasihteerin puuttuminen

Lasten ja perheiden palveluissa tulisi siirtyä kokonaisvaltaisempaan lapsen, nuoren ja perheen tukemiseen, mikä puolestaan edellyttää siirtymistä viranomais- ja organisaatiolähtöisyydestä asiakaskeskeiseen toimintatapaan.

Näin toteaa sosiaali- ja terveysministeriön Yksi lapsi, yksi tilannekuva -työryhmä raportissaan.

Työryhmän tehtävänä oli täsmentää lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävän moniammatillisen työn tueksi esitettyä yhteisen tilannearvion ja palvelusuunnitelman toimintamallia.

Työryhmä esittää, että uutta valtakunnallista toimintamallia varten rakennettaisiin uusi kansallinen sähköinen palvelu, jota ylläpitäisi viranomainen. Työryhmä on suunnitellut sähköiseen palveluun toimintamallia, joka koostuisi tilannearviosta ja asiakkuuskoosteesta sekä niiden perusteella tehtävästä toimintasuunnitelmasta.

– Sähköinen asiakirja tulisi toteuttaa mahdollisimman kevyellä mallilla siten, että asiakas mm. itse hallinnoisi sen käyttöoikeuksia, työryhmä esittää.

Asiakkaan tilannekuva ja toimintasuunnitelma laadittaisiin ammattilaisten ja perheen yhteistyönä. Sähköisen palvelun kautta perheet saisivat selkeästi koostetun tiedon lapsen palveluista. Sähköinen palvelu olisi yhteinen työväline myös eri alojen ammattilaisille. Sen avulla he voisivat sovittaa paremmin yhteen eri toimialojen palveluja.

Nuori tai perhe kirjaisi itse palveluun oman tilannearvionsa. Ammattilaisten kirjaamat tiedot koottaisiin eri tietojärjestelmistä lyhyeksi asiakkuuskoosteeksi. Tarkemmat eri palveluja koskevat tiedot olisivat kunkin palvelunantajan omissa rekistereissä kuten tälläkin hetkellä.

Ammattilainen kirjaisi yhteiseen toimintasuunnitelmaan lapsen, nuoren tai perheen kanssa yhdessä sovitut tavoitteet, toimet sekä palvelujen aikataulutuksen ja vastuut.

Perheet päättäisivät itse haluavatko he käyttää palvelua. Nuori tai perhe päättäisi myös siitä, mitkä toimijat voivat katsoa lapsen tai nuoren tietoja tai kirjata tietoja sähköiseen asiakirjaan.

Jotta lapsen ja nuoren tietosuojasta voidaan varmistua, sähköisen palvelun toteuttaja olisi viranomainen. Palvelun tekninen toteutus säädettäisiin lailla esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen tai Kelan tehtäväksi.

Lasten ja nuorten palvelujen tarjoajat voitaisiin määritellä lainsäädännössä yhteisrekisterinpitäjiksi niin, että kukin toimija vastaisi rekisterinpitäjänä antamiensa palvelujen tiedoista.

Työryhmän mukaan uusi toimintamalli ja sähköinen palvelu parantaisivat asiakastiedonkulkua ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä.

Nuorten ja perheiden sekä eri viranomaisten yhteisen työkalun toteuttaminen edellyttää mittavaa valtakunnallista hanketta.

Samoja asioita pohti ja samantapaisiin johtopäätöksiin tuli jo elokuussa 2017 työnsä lopettanut ns. aiempi työryhmä. Nyt raportoinut Yksi lapsi, yksi tilannekuva -työryhmä jatkoi aiemman työryhmän suunnitteleman mallin työstämistä.

– Työryhmän lyhyt toimikausi sekä asiantuntijasihteerin puute pitkälle työryhmän työskentelykautta vaikeuttivat huomattavasti työryhmän haasteellisen ja laaja-alaisen tehtävän suorittamista, raportin loppusanoissa todetaan.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*