Pitkäjänteinen työolojen kehitystyö näkyy työhyvinvoinnin paranemisena sote-alalla Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan.

Työterveyslaitos painottaakin, että määrätietoinen, tietoon perustuva kehittämistyö tuottaa työhyvinvointia, mikä on keino parantaa sote-alan veto-ja pitovoimaa.

Kyselytulokset osoittavat, että työstressi alalla on yleistä, mutta se on hieman vähentynyt.  Myös palautuminen on parantunut, epävarmuus vähentynyt ja muutosmyönteisyys lisääntynyt.  

Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia suosittelisi työnantajaa ystävilleen, mikä on korkein osuus vuoden 2018 jälkeen.

Mainos



Vuosittain toteutettavaan Mitä kuuluu?-kyselyyn sosiaali-ja terveydenhuollon työntekijöille marraskuussa 2022 vastasi 9 986 työntekijää.

Hyvinvointialueilla tarvitaan toimia

Työnsä aloittaneilla hyvinvointialueilla tarvitaan kuitenkin työtä työhyvinvoinnin parantamiseksi, Työterveyslaitos muistuttaa. Huonosti palautuneiden ja heikentynyttä työkykyä kokeneiden määrä on edelleen liian suuri.  

– Alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi täytyy työhyvinvoinnin kehittämiseen panostaa aiempaa määrätietoisemmin. Työhyvinvointi on tärkeää sisällyttää näkökulmaksi, kun pureudutaan käytännön työjärjestelyihin tai hoitotyön johtamiseen ja sen kehittämiseen, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta sanoo tiedotteessa.  

Mainos



Katse nuoriin

Mitä kuuluu? -kyselytuloksissa nuorten tulokset ovat kehittyneet parempaan suuntaan, mutta ovat monelta osin yhä heikompia kuin muissa ikäryhmissä.   

Moni nuori kokee asiakasväkivaltaa tai syrjintää ja monen nuoren työkyky on alentunut tai hän kokee psyykkistä rasittuneisuutta.    

Alle 30-vuotiaiden jaksamisongelmat korostuvat myös kunta-alan kattavassa Kunta10-tutkimuksessa.   

– Huolta herättävät nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu sekä työkykynsä alentuneeksi arvioivien osuuden kasvu ja vastaavasti työpäivästään hyvin palautuvien osuuden lasku, Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti kertoo.  

Vuonna 2022 masennus- ja/tai ahdistuneisuusoireita oli 15 prosentilla alle 30-vuotiaista Kunta10-vastaajista, kun vastaava luku muissa ikäryhmissä oli 8–11 prosenttia. Vuonna 2022 alle 30-vuotiaista vastaajista 29 prosenttia arvioi työkykynsä heikentyneeksi, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 24 prosenttia.  

– Selkeistä jaksamisongelmista huolimatta nuoret arvioivat jopa vanhempia myönteisemmin työpaikan ilmapiiriä ja esihenkilön toimintaa. Muutostarve lienee siis työn kuormittavuudessa, työkyvyn ja paremman palautumisen edistämisessä, eikä niinkään työyhteisössä tai esihenkilöiden toiminnassa, Ervasti pohtii.  

Tukea jaksamiseen tarvitaan

Rohkaisevistakin tuloksista huolimatta tuki jaksamisessa on todella tarpeen, sillä huoli työmäärän kasvamisesta yli sietokyvyn sote-alalla on noussut aiemmista mittauksista

Myös Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksessa on merkkejä kuormitustekijöiden kasautumisesta ammattiryhmittäin. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien työ on yhä kuormittavampaa kuin muilla, vaikka juuri näissä ammattiryhmissä on saavutettu positiivista kehitystä.   

Saman tutkimuksen mukaan useamman kuin joka kolmannen sote-alalla työskentelevän työkyky on alentunut. Huolestuttavaa kehitystä on erityisesti lääkäreiden palautumisessa. Lisäksi pitkät työpäivät ovat lisääntyneet johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja lääkäreillä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*