Ulkoistuksesta tulossa Rääkkylälle iso sote-lasku
Rääkkylän kunta haluaa, että sote-kustannusten maksuperusteena käytetään todellisia kustannuksia.
Rääkkylän kunnanjohtaja Yrjö Eronen sanoo, että sote-palvelujen ulkoistuksesta oppi ainakin yhden asian: kun hinnoitteluperusteita määrätään, summaksi ei kannata valita kiinteää vaan sitoa eurot palvelujen todelliseen tuottamiseen ja tarpeeseen.
Karjalainen uutisoi tiistaina, että sote-ulkoistus tuli Rääkkylälle kalliiksi. Terveystalo on saanut 1,5–2 miljoonaa euroa voittoa tuottaessaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut.
Summa selvisi, kun Siun sote laski palvelujen todelliset kustannukset. Siun sote on tuottanut Rääkkylän sote-palvelut vuoden 2021 alusta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Siun sote eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 13 kunnan alueella.
– Kun teimme sopimuksen tuolloin Attendon kanssa 2011, olimme ensimmäinen sote-palvelut ulkoistava kunta. Ulkoistus pelasti silloin kunnan tulevaisuuden, Eronen kertoo.
Kuntaa uhkasi pakkoliitos. Rääkkylä joutui kuitenkin kriisikuntamenettelyyn ulkoistuksesta huolimatta 2015 ja on siinä jälleen kuluvana vuonna.
Eronen kertoo, ettei kunta tiennyt ulkoistussopimusta tehdessään, paljonko palvelujen tuottaminen todellisuudessa maksaa. Sittemminkään kunta ei ole saanut tietoja Terveystalolta.
Alkujaan Attendon kanssa tehdyssä sopimuksessa oli kiinteän hinnan lisäksi vuosittainen korotusprosentti. Kunta ei saanut tietoja, minkä verran palveluja käytettiin.
Omakustannushinta perusteeksi
Eronen sanoo nyt tekevänsä kaikkensa, että kun Siun sote määrittelee kunnan kustannukset tälle ja ensi vuodelle, ne tehtäisiin todellisen käytön mukaan eikä sumalla, jota maksetaan ulkoistamisen kiinteän sopimussumman mukaan.
– Nyt on saatava järkeä päätökseen, minkä verran Rääkkylältä siirtyy verotulojen ja valtionosuuksien osalta hyvinvointialueelle. Jos summa määräytyy kiinteän sopimussumman mukaan, Rääkkölältä lähtee 1,5 miljoonaa euroa liikaa hyvinvointialueelle.
Hän toivoo, että laskentaperusteena käytetään omakustannushintaa sekä tämän vuoden ennakkotietoa. Terveystalolta pitäisi saada lisäksi edellisen kahden vuoden suoritetiedot.
– 1,5 miljoonaa euroa vastaa meillä viiden veroprosenttiyksikön määrää. Se on kohtalokkaan iso summa, Eronen sanoo.
Rääkkylä markkinoi tekemäänsä ulkoistusta vuosia suurena innovaationa ja antoi ymmärtää kuinka hyvät ja edulliset palvelut kunta sai. Kunnanjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja olivat suorastaan ylpeitä, kuinka hyvin asia oli järjestetty. Asiaa muistettiin korostaa joka käänteessä.
Totuus kääntyy nyt päälaelleen. Kunta on menettänyt miljoonia ostaessaan ”sikaa säkissä, kuten vanhan kansan sanonta kuuluu”. Siun soten laskelmat ovat vakavasti otettavaa informaatioa palvelujen todellisista kustannuksista , joista kunnalla itsellään ei ole ollut hajuakaan, senhän kunnanjohtaja Eronen nyt myöntää oppineensa. Tuotantokustannusten/ tuotettujen palvelujen sekä maksettujen korvausten välillä on miljoonien verran ilmaa, joka siis on jäänyt palvelujen tuottajan voitoksi. Kunnalle surkea sopimus. Perustellusti voi olettaa, että tilanne on samankaltainen kaikissa niissä kunnissa, jotka Rääkkylän tavoin hakivat omaperäisiä ratkaisuja järkevän kuntayhteistyön asemasta.
Rääkkylän kunnanjohtajan odotukset siitä, että jäljellä olevan sopimuskauden usean miljoonan euron ylihinta pitäisi saada kaadettua Siun soten toimialueen muiden kuntien maksettavaksi, on hämmästyttävä. Miksi muiden kuntien pitäisi maksaa niistä virheistä ja kustannuksista, jotka Rääkkylä on itselleen aiheuttanut. Kyllä sen on itse huutoonsa vastattava, silläkin uhalla että voi merkitä muutoinkin huonossa hapessa olevan itsenäisen olemassaolon päättymistä. Ettei vaan kävisi niin, että se susi, jota kunta lähti pakoon, saa sittenkin saaliinsa.
Miten vastaavia ulkoistussopimuksia tehneille kunnille käy, sekin alkanee selvitä, kun hyvinvointialueita aletaan muodostaa.