Kuntaministeri Sirpa Paatero puhuu hallituksen tiedotustilaisuudessa
Kuntaministeri Sirpa Paateron mukaan sote-uudistuksen tarpeellisuus on korona-aikana selkiytynyt entisestään. Kuva: VNK/Laura Kotila

Valtioneuvoston keskiviikkoaamuisessa tiedotustilaisuudessa esiteltiin sote-uudistuksen taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia kuntiin. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., kutsui tilaisuudessa tulevaa sote-uudistusta ”luurankomalliksi” josta on karsittu mahdollisuuksien mukaan rönsyt pois.

– Olemme ministeriryhmässä pyrkineet tarkentamaan hyvin tiukasti keskeisiin tavoitteisiin, jotta uudistuksesta tulee sen kokoinen, että se on eduskunnassa mahdollista saada tällä vaalikaudella läpi.

Keskiviikkona esitetyt taloudelliset siirtomekanismit noudattelevat edellisen hallituskauden suunnitelmia. Uudistus toteutetaan pienentämällä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia, veromenetysten kompensaatiota, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä kunnallisveroa. Kaikkiaan kuntien toimintakate muuttuisi noin 24 miljardista eurosta 14,5 miljardiin euroon vuoden 2020 tasossa arvioituna.

Suurin muutos tapahtuu kunnallisverotuksessa, jonka kautta kunnilta siirrettäisiin maakunnille noin 12,1 miljardia euroa. Kaikkien kuntien veroprosenttia leikataan samansuuruisella summalla, joka olisi noin 12,63 prosenttiyksikköä. Kuntalaisten ansiotuloverotus ja kunnallisveroprosenttien vaihteluväli pysyisivät ennallaan.

Talouden enimmäismuutosrajoittimen myötä kuntakohtiaset muutokset tulevat uudistuksessa olemaan viiden vuoden porrastetulla siirtymätasauksella maksimissaan +/- 100 euroa per asukas. Uudistuksen voimaantulovuonna muutos rajataan nollaksi suhteessa edelliseen vuoteen.

Pienillä muutoksilla suuri vaikutus

Kunnissa pienikin muutos taloudessa voi korona-aikana tuottaa hankaluuksia. Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron, sd., mukaan sadan euron maksimimuutokseen on päädytty juuri siksi, etteivät kuntien erot repeäisi vieläkin suuremmiksi.

– Jos tätä maksimimuutosta ei olisi, kuntien erot olisivat yhä suuremmat. Sadan euron tasoitus on vasta viiden vuoden päästä, aluksi kyseinen summa on noin 25 euroa per asukas.  

Muun muassa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, kok., kritisoi aiemmin keväällä aikomuksia viedä sote-uudistus läpi poikkeuksellisena aikana. Ministeri Paateron mukaan peruste sote-uudistukselle on koronapandemian myötä korostunut.

– Kunnilta tullut palaute on se, että sote-uudistus nähdään nyt vielä tarpeellisempana kuin aiemmin. Talousluvut katsotaan vuonna 2023 kahdelta edelliseltä vuodelta, eli tämän vuoden tilanne ei siihen vaikuta. Tavoitteena tietysti on, että saamme kuntatalouden oikenemaan seuraavien vuosien aikana.

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Ville Salonen totesi infotilaisuudessa, että koska lopulliset laskelmat tehdään käytännössä vuonna 2022, koronapandemia ei ole peruste toteutuksen lykkäämiselle. Korona-aika ei kuitenkaan yksinään ole vesittänyt kuntien taloutta, sillä tilanne on ollut monessa kunnassa huolestuttava jo aikaisemmin. Paateron mukaan sote-uudistus voi auttaa kuntia, joista monelle erityisesti sote-kustannukset ovat tuoneet ikävän hintalapun aina vuoden lopussa.  

–  Monien kuntien talouteen tuo ennakoitavuutta, että sote-vastuu siirtyy isommalle alueelle.

Samanaikaisesti vastuiden väheneminen tarkoittaa kuitenkin myös kuntabudjettien puoliintumista, jonka mukana myös talouden tasapainottamiskeinot vähenevät. Paateron mukaan kuntatalouden kestävä tulevaisuus vahvistetaan suunnittelemalla valtionosuuksia.

– Kun sote-uudistusta on tehty, on koko ajan ollut tiedossa, että valtionosuusjärjestelmää on arvioitava uudelleen.

Maakunnille tiukat rajat etukäteisrahoituksella

Valtioneuvoston mukaan tämänhetkisenä tavoitteena on, vastuu pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy sote-maakunnille 1. tammikuuta 2023. Siirtymäaikana maakunnan toiminnan ja hallinnon valmistelusta vastaa väliaikainen valmistelutoimielin, joka koostuu nykyisten kuntaorganisaatioiden viranhaltijoista.

Tulevaisuudessa maakuntia talouden kestävyyttä ohjailtaisiin sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteistyönä. Esityksen mukaan maakuntien kustannukset otetaan huomioon 80-prosenttisesti etukäteisrahoituksessa.

Maakuntien rahoitusta voidaan korjata vuosittain sote-palvelutarpeen kasvaessa. Jos laskettu taso ei riitä korvaamaan kustannuksia, maakunnilla on oikeus myös lisärahoitukseen. Toistuva lisärahoitustarve voi kuitenkin johtaa arviointimenettelyyn. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Maria Kaisa Aula totesi infotilaisuudessa, että maakunnilla on ohjauksen myötä ”vahva kannustin pysyä toivotulla menokehityksellä”.

– Muuten maakunta joutuu käsittelyyn, jolloin sen itsenäinen tulevaisuus on vaakalaudalla.

Maakuntien rahoitus tarkentuu vielä lausuntokierroksen jälkeen. Myös sote-maakuntien perustamisen jälkeen luvassa on seitsemän vuoden siirtymäkausi, jonka enimmäismuutosrajoitin seitsemännen vuoden osalta on 150 euroa asukasta kohden.  

Sote-esityksen sisältöön päästään tutustumaan kokonaisuudessaan maanantaina, kun suunnitelma luovutetaan lausuntokierrokselle. Lähes tuhatsivuiseen suunnitelmaan on aikaa perehtyä syyskuun loppupuolelle saakka.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*