Hoitajat ja lääkärit tekevät yhteistyötä, jotta hoidon saatavuus ja jatkuvuus toteutuisivat mahdollisimman hyvin. (Kuva: Pekka Moliis)

Hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden edistämiseen ohjattu selvitys valmistui elokuussa. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen mukaan hoidon laatu paranee saman yleislääkärin hoitaessa potilasta. Lisäksi näin toimittuna sairastuvuus sekä kuolleisuus vähenevät merkittävästi.

STM:n tiedotteessa kerrotaan myös, että uudenlaisella hoidon jatkuvuusmallilla terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee.

Selvityksen tavoitteena oli arvioida ja kuvata, miten siinä esille nostettua omalääkärimallia voisi toteuttaa yhdessä hoitotakuun kanssa.

Ratkaisuehdotuksena jatkuvuusmalli

Suomessa on kokeiltu erilaisia omalääkärimalleja vuosien aikana.

– Ne ovat kuitenkin kariutuneet työn hallitsemattomuuteen, mikä on aiheutunut rakenteellisesta perusterveydenhuollon heikosta resursoinnista, liian suurista vastuuväestöistä ja työsopimusten työajattomuudesta, ministeriön tiedotteessa sanotaan.

Selvitysryhmä ehdottaa, että potilaan oikeutta henkilökohtaiseen hoidon jatkuvuuteen vahvistettaisiin muuttamalla lainsäädäntöä.

Selvityksessä esitetään ratkaisuksi uudenlaista hoidon jatkuvuusmallia. Siinä keskeisenä elementtinä on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, jossa potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä.

Hoidon jatkuvuusmalli on aiemmin kokeilluista malleista lähimpänä sellaista sovellettua listautumismallia, jossa listautuminen tapahtuu tietylle lääkärille tai lääkäri-hoitaja-työparille, STM:n tiedotteessa kerrotaan.

Selvitystyöryhmä suosittelee poliittisille päättäjille, että kansalliseksi terveyspolitiikan tavoitteeksi nostetaan potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuuden selvä parantaminen nykytilasta.

Tiedotteessa huomautetaan myös, että hyvinvointialueiden johtamisessa on otettava yhdeksi keskeiseksi perustehtäväksi potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuuden mahdollistaminen alueen perusterveydenhuollossa.

Hoidon jatkuvuus toteutuu vaihtelevasti

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä hoidon jatkuvuutta on edistetty tähän mennessäkin, Siun soten terveysasematoiminnan palvelupäällikkö Mikael Ripatti kertoo.

Siun sotessa on 22 terveysasemaa, jotka vaihtelevat kooltaan, väestöpohjaltaan ja sijainniltaan suhteessa maakuntakeskukseen.

Toimintatavat vaihtelevat jonkin verran asemien välillä, hän jatkaa.

– Mutta joka asemalla työskentely pohjautuu moniammatilliseen yhteistyöhön. Etäpalveluilla on ollut kasvavaa osuutta palveluissa, mikä johtuu osin koronapandemiastakin.

Hoidon jatkuvuus toteutuu vaihtelevasti Siun soten eri terveysasemilla, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri Mikael Ripatti myöntää.

– Kokonaisuutena siinä on edelleen kehittämisen varaa. Terveysasemilla, joissa henkilökunta on pidempiaikaista, hoidon jatkuvuus toteutuu paremmin.

– Terveysasemilla, joissa henkilöstön vaihtuvuutta on enemmän ja aseman ulkopuolelta tuotettujen etäpalveluiden suhde on suurempi, hoidon jatkuvuus on alhaisempaa.

Kaikkia virkoja ei ole saatu täytettyä

Terveysasemien resursseja on pyritty kasvattamaan, Ripatti sanoo.

– Vuonna 2021 perustettiin yhteensä 15 uutta lääkärin virkaa sekä 15 uutta hoitajan tehtävää. Kaikkia virkoja tai tehtäviä ei ole saatu täytettyä. Työntekijöistä on ollut vaihtelevasti pulaa. Siun soten terveysasemien toimintaa kehitetään Meijän mallin mukaisesti.

Yhtymän laatimassa mallissa tavoitteina ovat muiden muassa potilas- ja asiakaslähtöinen kulttuuri, moniammatillinen yhteistyö sekä hoidon jatkuvuuden edistäminen.

Ripatti arvioi, että ministeriön tilaama ja elokuussa julkistettu selvitys uudenlaisesta omalääkärimallista on kiinnostava.

– Selvitys on antanut paljonkin pohdittavaa, joskin hoidon jatkuvuuden edistäminen on jo selvitystä edeltävästi kuulunut keskeisiin Meijän mallin mukaisen kehityksen kulmakiviin. Hoidon jatkuvuuden kehittämistä jatketaan edelleen.

Tietyt asiat toistuvat asiakaspalautteissa

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän eli Keusoten palvelujohtaja Susanna Pitkänen kertoo, että asiakaspalautteissa toistuvat haasteet, jotka koskevat hoidon saatavuutta sekä potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välistä vuorovaikutusta.

– Nämä teemat ovat vuosien aikana olleet aikaisemminkin yleisimpien joukossa perusterveydenhuollossa. Huomionarvoista on, että yleensä asiakkaat ovat tyytyväisiä perusterveydenhuollon hoitoon päästyään siihen.

Jutussa aiemmin mainittu jatkuvuusmalli on nimetty STM:n selvityksessä Omalääkäri 2.0 -malliksi. Tämä esille nostettu hoidon jatkuvuusmalli toteutuu jo monin tavoin Keusotessa.

– Keusoten malli ei ole kovin kaukana Omalääkäri 2.0 -mallista. Keusoten mallissa kaikille potilaille nimetään oma hoitaja ja lääkärinä toimii oman tiimin lääkäri.

– Tällä pyritään parempaan hoidon jatkuvuuteen. Mikäli potilaan asia on kertaluonteinen, hänen asiansa pyritään hoitamaan ensimmäisen yhteydenoton aikana.

”Tämä tilanne ei ole mallista riippuvaista”

STM:n tilaamassa selvityksessäkin on huomioitu se, että merkittävä osa perusterveydenhuollon lääkäreistä on nuoria ja kouluttautumisvaiheessa olevia lääkäreitä, joiden vaihtuvuus on suurta.

– Tämä johtuu muiden muassa siitä, että terveyskeskukset kouluttavat kaikkien alojen lääkäreitä. On oleellista, että jatkossa kokeneiden yleislääkäreiden työpanosta saadaan lisää, Pitkänen pohtii.

– Tämä tilanne ei ole mallista riippuvaista, vaan liittyy maanlaajuiseen lääkärityövoiman saatavuuden haasteisiin.

Omalääkäri 2.0 mallin toteuttaminen edellyttää nykyistä huomattavasti suurempaa lääkärimäärää, joten se ei tarjoa nopeaa ratkaisua tämänhetkisen palvelun saatavuuden pulmaan, Pitkänen arvioi.

Toisaalta STM:n tilaamassa selvityksessä esitetty malli on jossain määrin jäykkä.

– Sen pohdinnassa ei ole huomioitu skenaariota, miten palvelut voidaan toteuttaa, jos peruspalvelujen lääkäriresurssitilanne ei syystä tai toisesta kohennu.

Omalääkäri 2.0 -mallissa ei ole käyty perinpohjaisesti läpi hoidon jakoa kiireelliseen ja kiireettömään tai arvioitu jaon tarpeellisuutta joka tilanteessa.

– Useissa nykyisin käytössä olevissa malleissa tätä rajaa on pystytty mataloittamaan eli myös kiireetön hoito alkaa nopeammin, Pitkänen jatkaa.

Keusoten palvelujohtaja Susanna Pitkänen painottaa, että yhtymän lääkärivastaanottojen toimintakonseptia kehitetään edelleen jatkuvan parantamisen periaatteella.

– Tavoitteena on asiakasryhmäkohtaisesti löytää heidän tarpeitaan parhaiten vastaavat palvelumuodot.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*