Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori torstain tiedotustilaisuudessa. Kuva: Anni Lindgren

Ehdotus Uudenmaan sote-erillisselvityksen järjestämiseksi on jätetty. Maakuntaan on syntymässä viisi itsehallinnollista aluetta, joista Helsingin kaupunki olisi yksi oma alueensa. Neljä muuta ehdotuksessa muodostettua aluetta ovat Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa sekä Vantaan ja Keravan yhteisalue. Seuraavakasi erillisratkaisu lähetetään lausuntokierrokselle kuntiin.

Ehdotuksen pohjana toimi Uudenmaan kuntien ja HUSin esitys, joka perustui kuntayhtymäpohjaiseen toteutusmalliin viiden alueen pohjalta, jonka aluejakoa myös nyt jätetty ehdotus mukailee. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi torstaina sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa, että kuntapohjainen malli todettiin valmistelun yhteydessä erittäin toivotuksi, mutta haasteelliseksi toteuttaa.

– Viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuva erillisratkaisu osoittautui loppuviimeksi sellaiseksi toteuttamisvaihtoehdoksi, jossa perustuslaillisuus on tutkittu, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan ehdotettu malli antaa alueille joustavamman mahdollisuuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Itsehallinnolliset alueet toimisivat kuin maakunnat muualla Suomessa. Alueilla olisi omat valtuustot ja omat vaalit. Sote-tehtävien rahoitus noudattaisi lähtökohtaisesti valtakunnallista mallia.

Rahoituskysymykset kevään asia

Ministerin mukaan linjattu malli on paremmin sopeutettavissa koko maan rahoitusmalliin.

– Vaikka kyse on erillismallista, sen on oltava selkeästi linkityksessä koko maan sote-uudistukseen.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori muistutti tiedotustilaisuudessa, että vaikka Uudenmaan ratkaisun ehdotus on valmis, uuden sote-mallin rahoitus on vielä selvittämättä. Soten rahoitusratkaisusta tehdään parhaillaan valtakunnallista raamia ja asia pyritään ratkaisemaan kevään aikana.

– Teemme erillisratkaisua suhteessa pääratkaisuun, jota ei vielä ole olemassa, Vapaavuori toteaa.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) huomauttaa, että myös Uudenmaan ulkopuolella on kasvavia kaupunkikeskuksia, joissa kasvava väestömäärä lisää vaatimuksia alueen infrastruktuuria ja sen rahoitusta koskien.

– Kun mietimme soten rahoitusta, mietimme samalla kuntien valtionosuudet ja rahoitukset. Siinä samassa yhteydessä täytyy käydä läpi, miten sitä voidaan tukea, Paatero sanoo.

Uudenmaan kunnat yksimielisiä

Säädösvalmistelua on ohjausryhmän mukaan tehty tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Kaikki 26 kuntaa puolsivat jakoa viiteen sote-alueeseen.

Pormestari Vapaavuori muistuttaa, että pääkaupunkiseudun kaupungit ovat alusta saakka suhtautuneet nihkeästi maakuntapohjaiseen sote-ratkaisuun. Hän suhtautuu kuitenkin positiivisesti siihen, että hallitusohjelmassa nähtiin tarve Uudenmaan erillisratkaisulle.

– Tämän seudun koko, väestönkasvu, asunnottomien määrä sekä vieraskielisten ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten määrä velvoittaa katsomaan tätä aluetta erillistapauksena.

Espoon kaupungin hallinto- ja kehitysjohtaja Markus Syrjäsen piti positiivisena kuntien kuulemista ehdotusta valmistellessa.

– Se, että tätä on valmisteltu yhdessä kuntien kanssa on asia, jota kunnat arvostavat. Se, että tässä raportissa linjataan, että myös jatkoaskeleet otetaan yhteistyössä, on tärkeä linjaus. Mitä tämä raportti ei vielä määrittele on se, miten tämä vaikuttaa kuntiin kokonaisuutena.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*