Yliopistosairaalalisän tarkoituksena on parantaa rahoituksen oikeudenmukaista kohdentumista yliopistollisista sairaaloista aiheutuviin kustannuksiin. (Kuva: Ville Miettinen)

Hyvinvointialueilla on tammikuun 9. päivään saakka aikaa lausua valtiovarainministeriön valmistelemasta uudesta esityksestä hyvinvointialueiden rahoituksen yliopistosairaalalisästä. Yliopistosairaalalisä on hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitusmalliin lisättävä määräytymistekijä.

Yliopistosairaalalisän tasoksi ehdotetaan 116 miljoonaa euroa koko maan tasolla. Summa on tarkoitus lisätä hyvinvointialueiden laskennalliseen perusrahoitukseen vuodesta 2024 lukien.

Esityksen mukaan valtio rahoittaa tarvittavan lisärahoituksen, joten minkään alueen rahoitus ei vähene.

Yliopistosairaalalisä huomioidaan rahoituksen siirtymätasauksessa, mikä pienentää lisän vaikutusta etenkin ensimmäisinä vuosina, ja rahoitus kasvaa portaittain siirtymäkauden aikana.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Edellinen esitys yliopistosairaalalisästä herätti vastustusta erityisesti pienillä alueilla, sillä mallin katsottiin asettavan hyvinvointialueet rahoituksen osalta epätasa-arvoiseen asemaan.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä arvioitiin, että yliopistosairaalalisän myötä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rahoitus vähenisi vuodesta 2024 alkaen pysyvästi yhteensä 11,2 miljoonaa euroa, mikä olisi tarkoittanut käytännössä noin 250 sairaanhoitajan, 90 lääkärin tai 197 pelastajan irtisanomista. 

–Päijät-Hämeessä on myös tehty vuosina 2020–2021 mittava taloudellinen sopeutus, eikä sitä ole mahdollista toistaa lähivuosina yhtä laajana ilman, että alueen väestön palvelut vaarantuvat, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lausunnossa todettiin

Alkusyksyn lausuntokierroksen palautteen perusteella ei löytynytkään yleisesti hyväksyttyä mallia yliopistosairaalalisän toteuttamiseksi.

Yliopistosairaalalisä kohdennetaan yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille niiden asukasluvun perusteella. Yliopistosairaalalisä olisi näillä alueilla asukasta kohden 34 euroa.

Esityksen tarkoituksena on parantaa rahoituksen oikeudenmukaista kohdentumista yliopistollisista sairaaloista aiheutuviin kustannuksiin osoittamalla uudella määräytymistekijällä lisärahoitusta yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille. 
Yliopistosairaala-alueiden muita alueita korkeammat kustannukset sisältyvät hyvinvointialueille siirtyvään koko maan tason yleiskatteelliseen rahoitukseen, mutta rahoituslaissa ei ole tällä hetkellä erillistä määräytymistekijää, joka kohdentaisi rahoituksen tältä osin yliopistosairaala-alueille.

Vuonna 2023 yliopistosairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden rahoitus perustuu kuitenkin siirtymätasauksen vuoksi vielä käytännössä alueen kunnilta siirtyviin kustannuksiin, joten laskennallisen rahoituksen määräytymistekijät alkavat vaikuttaa alueiden rahoitukseen porrastetusti vuodesta 2024 lukien.

Aiheesta aiemmin:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*