Uusi kansallinen ikääntyneiden palveluiden johdon verkosto pyrkii parantamaan alan vetovoimaa
Suomessa toteutuu joka päivä noin 100 000 kotihoidon käyntiä ja noin 50 000 ikäihmistä saa pitkäaikaisesti ympärivuorokautista apua ja hoitoa. Kuva: Laura Oja
Suomen väestö vanhenee nopeasti, minkä vuoksi myös ikääntyneiden palvelujen tarve kasvaa. Kuntaliitto on perustanut uuden kansallisen ikääntyneiden palvelujen johdon verkoston, jonka tarkoituksena on toimia kansallisen ikäohjelman toteuttamisen kuntaverkostona.
Uusi verkosto ottaa kantaa ikääntyvään Suomeen ja ikääntyneiden palveluihin liittyviin ajankohtaisiin asioihin ja pyrkii vaikuttamaan kansallisen tason valmisteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Verkosto tuo yhteen ikääntyneiden palvelujen johtajat eri kunnista ja kuntayhtymistä. Verkoston tarkoituksena on kokoontua noin neljä kertaa vuodessa erilaisten ikääntyneitä koskettavien ajankohtaisteemojen ympärille. Tarpeen mukaan kokouksiin kutsutaan myös eri aihepiirien asiantuntijoita.
Verkoston puheenjohtajana toimii Kainuun soten ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja Eija Tolonen ja varapuheenjohtajana Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidon tulosaluejohtaja Leif Holmlund, joka toimii myös Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän ikäihmisten palvelujen sektorijohtajana.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Olen iloinen, että Kuntaliitto kutsui ikääntyneiden palvelujen verkoston koolle. Perustamiskokouksessa jaettu kokemus oli, että kyse on erittäin tarpeellisesta verkostosta tähän ajan hetkeen, Eija Tolonen sanoo.
Samat haasteet koskettavat eri puolilla Suomea
Verkoston perustamiskokouksessa hahmoteltuja ajankohtaisia aiheita ovat esimerkiksi ikäihmisten palvelujen tarve, palvelujen laadun parantaminen ja ikääntyneiden palvelujen henkilöstön saatavuus.
Ikäihmisten määrän kasvaessa myös palvelujen tarve kasvaa. Verkoston tavoitteena on kuitenkin edistää ikääntyneiden monipuolista hyvinvointia niin, ettei palvelujen tarve nouse yhtä nopeasti kuin ikääntyneiden määrä.
Ikääntyneiden verkoston puheenjohtajan Eija Tolosen mukaan verkosto mahdollistaa vertaistuen eri puolella maata toimivien ammattilaisten välillä.
– Esimerkiksi palvelujen laadun parantaminen, henkilöstön saatavuus ja uudet lainsäädännön muutokset koskevat kaikkia, vaikka toimintaympäristöt ovat eri puolilla maata erilaisia, Tolonen sanoo.
Kansallisella tasolla valtio on pyrkinyt parantamaan ikääntyneiden palveluja uudella lainsäädännöllä, kuten ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan uudella henkilöstömitoituksella.
– Mitoituksilla pyritään hyvään, mutta elävässä elämässä on varsin suuri henkilöstövaje. Henkilöstön saatavuus tekee käytännön toimeenpanosta erittäin haastavaa, Tolonen toteaa.
Ikääntyneiden palveluissa myös paljon hyvää
Suomessa toteutuu joka päivä noin 100 000 kotihoidon käyntiä ja noin 50 000 ikäihmistä saa pitkäaikaisesti ympärivuorokautista apua ja hoitoa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana noin kolmasosa kuntien työntekijöistä eläköityy, joten tilalle tarvitaan runsaasti uutta työvoimaa.
Ikääntyneiden johdon verkosto pyrkii osaltaan lisäämään alan vetovoimaa. Viime vuosina ikääntyneiden palvelut ovat olleet esillä lähinnä kielteisessä valossa, minkä pelätään osaltaan heikentävän alan arvostusta ja vähentävän alalle hakeutumista.
– Valitettavan usein julkinen keskustelu kilpistyy epäkohtien ympärille, millä on oma vaikutuksensa henkilöstön saatavuuteen Eija Tolonen sanoo.
– Ikääntyneiden johdon verkosto pyrkii nostamaan esiin myös hyviä asioita ja palauttamaan kansalaisten luottamusta ikääntyneiden palveluihin. Suomessa on jo nyt paljon hyviä ja laadukkaita ikääntyneiden palveluja.
