Väestön ikääntyminen ei vääjäämättä paisuta kustannuksia – kuntien sote-menot alenivat viime vuonna
Soten kehittämistyötä voidaan tehdä nykyisissä rakenteissa, ja hyvät tulokset osoittavat että kehittäminen tuottaa tulosta, Tarja Myllärinen sanoo. (Kuva: Ville Miettinen)
Niin suuret kaupungit kuin keskisuuret kunnat ovat alentaneet terveydenhuollon kustannuksiaan merkittävästi, käy ilmi Kuntaliiton tuoreesta vertailusta.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset laskivat vuonna 2016 enemmän kuin koskaan 2000-luvulla, selviää Kuntaliiton vuosittaisesta kustannusvertailusta. Tutkimusaineiston piirissä olevien suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien tiedot koskevat noin kolmen miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia vuonna 2016.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Teija Mikkola pitää vertailun tulosta yllättävänä.
– Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset alenivat edellisvuonna enemmän kuin koskaan 2000-luvulla eli viiteentoista viime vuoteen, Mikkola sanoo.
Alhaisimmat kustannukset vuositasolla olivat Espoossa (2 175 euroa per asukas) sekä Vantaalla (2 179 e/asukas.) Suurten kaupunkien korkeimmat kustannukset olivat Oulussa, 2 493 euroa per asukas vuodessa.
– Kiinnostava muutos on, että Helsinki oli pitkään kustannusvertailun kärjessä muita kalliimpana, mutta viime vuosina pääkaupungin kustannukset ovat vakiintuneet lähelle suurten kaupunkien keskimääräisiä kustannuksia. Vuonna 2016 Helsingin kustannukset olivat suurten kaupunkien mediaanissa. Helsingin kustannukset olivat viime vuonna 2 325 euroa asukasta kohti, sanoo Mikkola.
Tarvitaanko isoa sote-uudistusta sittenkään?
Se, että kunnat ovat kyenneet hillitsemään kustannuksia siitä huolimatta, että väestön ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, osoittaa Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärisen mukaan, että kunnilla on kyky järjestää palvelujaan järkevästi.
– Kehittämistyötä voidaan tehdä nykyisissä rakenteissa, ja hyvät tulokset osoittavat että kehittäminen tuottaa tulosta, Myllärinen sanoo.
Kuntaliiton sote-talousasioiden erityisasiantuntija Tero Tyni näkee tuloksissa merkittävyyttä myös meneillään olevan sote-lakipaketin eduskuntakäsittelyn kontekstissa. Sote-uudistuksen tarpeellisuuden yhtenä argumenttina on ollut juuri väestön ikääntymisen vääjäämätön vaikutus sote-kustannusten paisumiseen.
– Kunnat ovat pystyneet nykyiselläkin rakenteella kustannuksia alentamaan. Kysymykseksi jää, onko näin iso sote-uudistus sittenkään välttämätön, Tyni pohtii.
– Viranomaisilta on totuttu näkemään käyriä joissa väestön ikääntyminen vääjäämättä nostaa kustannuksia. Tämä aineisto osoittaa, että se ei ole vääjäämätöntä, Myllärinen huomauttaa.
Hän muistuttaa, että kyseessä on pitkään kestänyt aineistonkeruu, joka antaa perusteellista tietoa kustannuskehityksestä.
Kaksi erillistä tutkimusaineistoa
Kuntaliiton toteuttaman sote-kustannusvertailun tutkimusaineisto käsittää kaksi erillistä aineistoa, joissa vertailtiin suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Aineistosta on saatavilla kuntakohtaisesti tietoa eri sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ikäryhmittäin ja palveluittain, kuten esimerkiksi suun terveydenhuollon ja tehostetun palveluasumisen kustannuksista. Kustannukset on ikävakioitu.
Keskisuurten kuntien pienimmät kustannukset Mustijoella
Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto vertaili terveydenhuollon kustannusten lisäksi sosiaalitoimen kustannuksia. Vertailussa mukana olleiden kuntien sote-kustannukset olivat viime vuonna yhteensä runsaat 2,24 miljardia euroa.
Vertailukunnista pienimmillä kustannuksilla sosiaali- ja terveystoimensa järjesti Mäntsälän ja Pornaisten sote-palvelut hoitava Mustijoen perusturva, jossa kustannukset olivat 3 021 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi pienimmät kustannukset olivat Sipoossa, 3 027 euroa/asukas ja Keravalla, 3 172 euroa/asukas.
Keskisuurten kuntien osalta suurimmat kustannukset olivat Saarikassa, 3 872 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi korkeimmat kustannukset olivat Kotkassa, 3 852 euroa/asukas ja Kainuussa, 3 780 euroa/asukas.
– Vuonna 2016 kunnille ei tullut juurikaan uusia velvoitteita, lukuun ottamatta lapsiperheiden kotipalvelua. Tämä uusi tehtävä kasvatti keskisuurten kuntien lasten ja perheiden palvelujen kustannuksia, sanoo erityisasiantuntija Tero Tyni.
KATSO KUNTA.TV:N VIDEO:
Tämä on erittäin osuva artikkeli. Tämän pohjalta tulisi vakavast keskustella sitä, tarvitsemmeko ollenkaan soteuudistusta. Kunnat ja kuntayhtymät osaavat jo asiat ja niissä on tehty jo vuosia kaikki mahdollisimman taloudellisesti.
Ei soteuudistus voi tähän mitenkään tuoda kustannusten säästöjä. Päinvastoin soteuudistus tuo pakosta lisää ja arvaamattoman paljon lisää kustnnuksia. Lisäksi jo nyt toimivat kokonaisuudet menevät sekaisin.
Toivon, että erityisasiantuntija Tero Tyni pääsisi televisioon näyttävästi tuomaan asioita esille. Nykyään eläkeläiset ovat ikaantynenäkin suhteellisen terveitä ja taloudellisesti entisiin aikoihin nähden paremmin toimeentulevia.
Eläkeläisten toimeentulo ja sitä kauttta kuntien ja valtionkin verotulot paranisivat, jos eläkkeiden taitettu indeksi, mikä ajan kanssa ajaa toimeentulevat eläkeläiset köyhyyteen, palautettaisiin ansiotasoindeksiksi kuten eläkevakuutusmaksutkin ovat maksetut. Silloin eläkeläisten hyvinvointi olisi edelleen nykyistä parempi. Mielestäni emme tarvitse soteuudistusta. Ennen kuin peruuttamattomia tai vaikeasti korjattavia vahinkoja tapahtuu, olisi katsottava ennakkoluulottomasti, tarvitsemmeko soteuudistusta lainkaan?