Väestöryhmien väliset erot terveydessä ja hyvinvoinnissa eivät ole kadonneet
Vaikka valtaosa Suomessa asuvista kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi, väestöryhmien väliset erot terveydessä ja hyvinvoinnissa eivät kuitenkaan ole kadonneet kuluvalla hallituskaudella, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) muistuttaa.
THL:n mukaan seuraava hallitus joutuu osaltaan ratkomaan sitkeässä olevia eroja väestön hyvinvoinnissa.
THL:n tutkimuspäällikkö Laura Keistilä ja tutkimusprofessori Sakari Karvonen ovat kartoittaneet väestön elinoloja, hyvinvointia, sote-palvelujen käyttöä ja asenteita Suomalaisten hyvinvointi 2018 -kirjassa. Kirja keskittyy erityisesti eriarvoisuuteen.
Tutkijoiden mukaan seuraavalle hallitukselle periytyy joukko pitkäkestoisia ongelmia, jotka koskevat hyvinvointieroja ja yhteiskunnallisia jakolinjoja.
– Suomi on yhä monimuotoisempi esimerkiksi kulttuurisesti. Edessä on myös sosiaaliturvan uudistus. Sitä vaikeuttaa se, että huono-osaisuus on entistä monimutkaisempi ilmiö, jossa useat tekijät, kuten työttömyys, huono terveys ja sukupuoli ruokkivat toisiaan. Vaarana on, että huono-osaisuudesta tulee myös osattomuutta, jolloin ihminen ajautuu yhteiskunnan ulkopuolelle, Sakari Karvonen sanoo THL:n tiedotteessa.
Köyhyyden kehitystä koskeva analyysi osoittaa, että tällä hallituskaudella tehdyt tulonsiirtojen muutokset, kuten työttömyysetuuksien leikkaukset, ovat lisänneet köyhyyttä hieman. Näin siitä huolimatta, että työllisyys on parantunut.
Sosioekonomisista ryhmistä köyhimpiä ovat työttömät. Vuodelle 2018 lasketun tilastoennusteen mukaan heistä 34 prosenttia on minimibudjetilla mitaten köyhiä. Yksinhuoltajilla vastaava luku on 17,5 prosenttia.
Minimibudjettiköyhyys kertoo, kuinka suuri osa väestöstä elää kotitaloudessa, jossa tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen.
THL:n mukaan tutkimusten perusteella pohjoismainen hyvinvointimalli saa kaiken kaikkiaan kuitenkin laajaa tukea: väestö luottaa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat hyvin ja että kaikilla on mahdollisuus saada palveluita. Lisäksi ihmiset katsovat, että palvelut on rahoitettava verovaroin.
– On jopa erikoista, että järjestelmään luotetaan etenkin kaiken sote-uudistukseen liittyvän keskustelun jälkeen. Suomalaisen hyvinvointivaltion hyväksyttävyys pohjaa tähän luottamukseen, joten siitä on pidettävä kiinni, kun sote-järjestelmää uudistetaan, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anu Muuri.
