Kuva: Ville Miettinen
Suomen palvelujärjestelmästä puuttuu terveydenhuollon palvelu, jossa psyykkisesti vaikeasti oirehtivat lapset ja nuoret saisivat tarvitsemansa kuntoutusta, Aila Puustinen-Korhonen sanoo.

Kannattaa olla huolissaan siitä, millainen vaikeasti psyykkisesti oirehtivien lasten ja nuorten elämä on aikuisena, kun isot asiat jäävät hoitamatta lapsena ja nuorena, muistuttaa Kuntaliiton Aila Puustinen-Korhonen.

Tiekarttaa kunnallisen lastensuojelun siirtymisestä maakunnalliseksi toiminnaksi selvittäneen Aulikki Kananojan esitys hankkeesta, jolla autettaisiin mm. nuoria päihde- ja mielenterveyspotilaita, saa vankkaa kannatusta Kuntaliiton lastensuojelun erityisasiantuntijalta Aila Puustinen-Korhoselta.

Kananoja on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta tarkastellut keinoja ratkaista lastensuojelun työntekijöiden kuormittuneisuuden ongelmaa ja suunnitellut linjoja lastensuojelun siirtymiselle maakuntien vastuulle. Kananojan selvitys tiekartaksi lastensuojeluun julkistettiin syyskuun alussa.

Kananojan mukaan keskeisiä välineitä lastensuojelun näkökulmasta ovat perhekeskukset, jotka verkostoivat erimuotoisia lasten ja perheiden palveluja lasten, nuorten ja perheiden varhaiseksi tueksi mahdollisimman lähelle arkea. Erityistä huomiota hän kiinnittää nuorten tilanteeseen.

– Yli 13-vuotiaat muodostavat kasvavan asiakasryhmän, ja heidän kohdallaan tarvitaan nykyistä paremmin nuorten tilanteeseen sovitettua lähestymistapaa. Myös tässä tarvitaan yli sektorirajojen ulottuvaa yhteistyötä, Kananoja sanoo tiedotteessa.

Vaikeasti oirehtivilta nuorilta puuttuu palvelu

Palvelutarpeen juuri nuorille tunnistaa hyvin myös Aila Puustinen-Korhonen.

Siksi Puustinen-Korhonen pitääkin erityisen tärkeänä Kananojan raportissa ehdotusta valtakunnallisesta kehittämishankkeesta, jolla parannettaisiin erityisesti nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja ja varmistettaisiin kotinsa ulkopuolella elävien nuorten kuntoutus.

Tämä vastaisi Puustinen-Korhosen mukaan juuri siihen palvelutarpeeseen, joka Kuntaliiton lastensuojelun kuntakyselyssä kävi ilmi. Kuntaliitto on selvittänyt lastensuojelun tilaa kyselyllä alan työntekijöille. Kyselyn tuloksia julkistettiin keväällä, ja elokuussa julkistettiin kolmas osaraportti.

– Puutteet lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuudessa lastensuojelun asiakkailla oli merkittävin palvelupuute kyselyssämme, Puustinen-Korhonen toteaa.

– Tilanne tältä osin oli merkittävästi heikentynyt viidessä vuodessa, jos verrataan tekemäämme edelliseen kyselyyn vuonna 2012. Noin puolet Suomessa asuvista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan hyvin usein lapsia sijaishuoltoon siksi, että lapsen tai nuoren tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä onnistu.

Puustinen-Korhosen mukaan Suomen palvelujärjestelmästä puuttuu terveydenhuollon palvelu, jossa psyykkisesti vaikeasti oirehtivat lapset ja nuoret saisivat tarvitsemansa kuntoutusta.

– Terveydenhuolto ohjaa edelleen paljon näitä lapsia ja nuoria sijaishuoltoon, jossa heidän hoidontarpeeseensa ei pystytä vastaamaan eikä se ole lastensuojelun tehtäväkään- siis psyykkisesti sairaiden lasten ja nuorten hoitaminen.

Tämä trendi on myös käynyt erittäin kalliiksi, Aila Puustinen-Korhonen muistuttaa. Sijaishuollon kustannukset ovat vahvasti noususuuntaiset vuodesta toiseen.

– Kun lapsi tai nuori ei saa apua, ongelmat vaikeutuvat, riski päihteidenkäyttöön lisääntyy ja riskinä on myös jääminen ulos peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta ja työelämästä. Kannattaa olla huolissaan siitä, millainen näiden lasten ja nuorten elämä on aikuisena, kun isot asiat jäävät hoitamatta lapsena ja nuorena.

Palvelutarpeen arvioinnin moniammatillistaminen

Kananoja esittää lastensuojelun suunnittelun ottamista osaksi maakuntien strategiatyötä niin, että maakunta- ja palvelustrategioihin sisällytettäisiin erillinen lastensuojelun maakunnallinen tiekartta.

Kananojan mukaan tiekartta ei tarkoita lastensuojelun nykyisten käytäntöjen siirtämistä kunnista maakuntiin sellaisenaan.

– Maakunnallisen lastensuojelun on oltava päivitetty ja mieluiten tulevaisuuteen orientoituva versio hyvästä lastensuojelusta, Kananoja kirjoittaa.

Nuorten palvelujen parantamisen ohella Puustinen-Korhonen pitää erittäin perusteltuna myös Kananojan esitystä palvelutarpeen arviointien moniammatillistamisesta.

– Kuntakyselyn vastaajienkin mukaan palvelutarpeen arviointi on selkeästi se osa lastensuojelun asiakasprosessista, joka on viisasta ja mahdollista eriyttää muusta prosessista.  Näin on myös jo tehty joissakin kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuntakentän mukaan palvelutarpeen arviointia  on vietävä kohti moniammatillista työtä, Puustinen-Korhonen näkee.

– Palvelutarpeen arviointia tulisi vahvistaa esimerkiksi psykiatrian sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin työpanoksella. Kun saadaan arvioinnit moniammatillisiksi,  sujuviksi ja syvällisiksi, mahdollisuus siihen, että lapset ja heidän vanhempansa saavat heidän tarpeisiinsa vastaavat palvelut nopeammin, on aidosti olemassa.

Aiemmin aiheesta:

Nuoret kaipaavat voimavaroja perhesosiaalityöhön – “Koko sosiaalipolitiikan suunnan käännyttävä rinnalla kulkemiseen”

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*