Väitös: Lasten psyykkinen oireilu ei lisääntynyt 25 vuoden tarkastelussa mutta avun hakeminen on moninkertaistunut – Yksinäisyys on pysynyt yleisenä
Lasten yksinäisyyden kokemukset ovat pysyneet yleisinä Lotta Lempisen väitöstutkimuksen mukaan. Kuva: Ville Miettinen
Lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmat eivät lisääntyneet neljännesvuosisadan aikana vuosia 1989 ja 2013 vertailtaessa, selviää FM Lotta Lempisen väitöstutkimuksessa.
Lempisen lastenpsykiatrian alan väitöstutkimus osoitti, että vanhempien ja opettajien raportoimat käyttäytymisen, tunne-elämän ja hyperaktiivisuuden ongelmat ja lasten raportoima masennus eivät lisääntyneet vuosia 1989 ja 2013 verrattaessa.
Sen sijaan vanhempien raportoimat tunne-elämän ongelmat vähenivät tytöillä ja pojilla tällä ajanjaksolla, samoin kuin vanhempien raportoimat käytösongelmat pojilla. Tyttöjen itse raportoimat masennusoireet lisääntyivät vuoteen 2005 asti, mutta kääntyivät tämän jälkeen pieneen laskuun.
Lotta Lempisen mukaan monet positiiviset ja negatiiviset muutokset yhteiskunnassa ovat voineet vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja sen muutoksiin.
– Tällaisia ovat esimerkiksi talouden taantumat, perherakenteen muutokset, vanhempien koulutustason nousu, koulumaailman muuttuminen ja teknologian kehityksen mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet, Lempinen sanoo tiedotteessa.
– Mediassa on tuotu paljon esille sitä, että lasten ja nuorten ongelmat olisivat lisääntyneet. Vaikka tässä tutkimuksessa ei tällaista ongelmien määrän nousua näkynytkään, niin ongelmat ovat voineet polarisoitua ja eriarvoistuminen lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa kasvaa.
Ongelmiin haetaan apua moninkertaisesti aiempaan verrattuna
Lotta Lempisen väitöskirjan aineisto käsitti vuosina 1989, 1999, 2005 ja 2013 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta kerätyt väestöpohjaiset kyselyaineistot, joihin osallistui kunakin tutkimusvuonna noin 1 000 iältään 8-9-vuotiasta lasta.
Vaikka tutkimuksen mukaan ongelmien määrät ovat pääosin pysyneet ennallaan tai vähentyneet, lasten mielenterveyspalveluiden käyttö lisääntyi kuitenkin huomattavasti tutkimusajanjakson aikana. Vuonna 1989 kaksi prosenttia lapsista käytti palveluja ja vuonna 2013 osuus oli 11 prosenttia.
Kun palveluiden käyttöä katsottiin niiden lasten joukossa, jotka saivat korkeita pisteitä useammasta psyykkisiä ongelmia mittaavasta alaskaalasta, palveluita käyttäneiden määrä kasvoi vuoden 1989 18 prosentista 51 prosenttiin vuonna 2013.
Lotta Lempisen mukaan lisääntynyt palveluiden käyttö voi selittyä sillä, että mielenterveystietämys on lisääntynyt, ongelmia tunnistetaan nykyisin paremmin ja niihin osataan ehkä myös hakea apua aiempaa paremmin ja matalammalla kynnyksellä.
– Myös mielenterveyden ongelmien stigma on vähentynyt ja palvelujärjestelmässä on tapahtunut muutoksia. Lisäksi vanhempien ongelmat ja kuormittuneisuus voivat näkyä avun hakemisena lasten ongelmiin.
Lempisen mukaan on myönteistä, että hoitoon hakeudutaan enemmän kuin ennen, mutta huomiota tulisi kiinnittää siihen, että edelleen lähes puolet vaikeimmin oireilevista lapsista ei ollut palveluiden piirissä.
Yksinäisyys pysynyt yleisenä
Lempisen tutkimuksessa ei havaittu kiusaamisen lisääntyneen, mutta lasten kokema yksinäisyys oli pysynyt korkealla tasolla tarkastelujakson aikana.
Tutkituista lapsista noin 20 prosenttia koki itsensä yksinäiseksi kaikkina tutkimusajankohtina. Lisäksi noin neljännes lapsista toivoi, että heillä olisi enemmän ystäviä. Vanhemmat ja opettajat arvioivat lasten ystävien määrässä enemmän puutteita kuin lapset itse.
– Korkean yksinäisyysprosentin lisäksi tutkimus osoitti, että lasten yksinäisyyden kokemukset olivat itsenäisesti yhteydessä psyykkisiin ongelmiin, Lotta Lempinen sanoo.
Hän muistuttaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota lasten yksinäisyyteen ja puuttua siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta sen negatiivisia seurauksia voitaisiin vähentää ja ehkäistä yksinäisyyden jatkumista aikuisuuteen sekä mahdollista kroonistumista.
– Myös lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten on hyvä pitää mielessä, että lasten yksinäisyys, kiusaaminen ja psyykkiset ongelmat voivat monesti olla yhteydessä toisiinsa.
Varhainen ehkäisy olennaista
Lempisen mukaan tutkimuksen tuloksia pitäisi hyödyntää siihen, että palveluita kehitettäisiin vastaamaan lasten ja lapsiperheiden tämänhetkisiä tarpeita.
– Tärkeää on myös tutkia asiaa säännöllisesti, jotta yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin osataan reagoida oikea-aikaisesti. Esimerkiksi tällä hetkellä sen tutkiminen, kuinka koronapandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten mielenterveyteen, kiusaamiseen ja yksinäisyyteen sekä palveluiden käyttöön, on ensisijaisen tärkeää.
– Myös sosiaalisen median vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin on asia, johon tulisi kiinnittää huomiota.
Lotta Lempinen muistuttaa, että puuttumalla ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai jo ennalta ehkäisevästi voidaan vähentää negatiivisia seurauksia ja kuormitusta, joita ongelmista koituu sekä yksilölle että yhteiskunnalle niin tässä hetkessä, kuin myös mahdollisesti myöhemmin elämässä.
– Erityisesti matalan kynnyksen palveluita tulisi lisätä hyvinvointia tukemaan.
FM Lotta Lempisen väitöskirja ”Changes in mental health symptoms, bullying involvement, loneliness and service use among Finnish-speaking children aged 8-9 years over a 24-year period: A population-based study” tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 3.12.2021.
Jutun otsikkoa muokattu 30.11. klo 9.35.
