Valiokunta-podcast: Mielenterveyden edistämisen tulisi läpileikata kunnan toiminta, sanoo Karin Palmén – Katuvalaistus ei ole hyvä säästökohde, koska se vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen ja siten hyvinvointiin
Mielenterveyden edistäminen on klassinen viheliäinen haaste, monimutkainen ilmiö, johon ei enää löydy yksinkertaista vastausta. Siksi siihen pitäisi sitoutua pitkäjänteisesti ja sen pitäisi kattaa koko kunnan toiminta, sanoo Karin Palmen. (Kuva: Marko Pekkanen)
Mielenterveyttä edistävään työhön on saatava paukkuja, jotka mahdollistavat pitkäjenteisyyden, sanoo MIELI ry:n hankepäällikkö Karin Palmén Valiokunta-podcastin uudessa jaksossa.
-Ihan kaikessa vaikuttavassa hyvinvoinnin ja terveyden työssä täytyy aina jaksaa odottaa.
-Toimintakulttuurin muutostyö on aina hidasta, mutta voi pojat, kuinka se kannattaa, Palmén sanoo ja viittaa siihen, miten tärkeää olisi saada päättäjät sitoutumaan pitkän tähtäimen toimenpiteisiin mielenterveyden edistämisessä.
-Kunnat tuntevat jo nyt nahoissaan mielen pahoinvoinnin vaikutukset. Ei vain palveluissa, vaan pitkäaikaistyöttömyydessä, oireina, lieveilmiöinä joita syntyy, kun mielenterveyttä ei tueta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Karin Palmen vetää MIELI ry:n Hyvän mielen kunta -hanketta, joka tukee mielenterveysosaamisen lisäämistä kunnissa. Hankkeen tavoitteena on, että osallistuville kunnille syntyisi kokonaismallli mielenterveyden edistämiseksi ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi, ja että kunnat ovat ottaneet käyttöön konkreettisia työkaluja mielenterveyden edistämiseksi.
Hankkeessa on mukana 28 kuntaa ja kolme hyvinvointialuetta. Karin Palmen mainitsee yhtenä esimerkkinä Kouvolan, joka on tehnyt nykytilakuvauksen, luonut tietoon perustuvia tavoitteita ja toimenpiteitä niiden tueksi ja seuraa niiden vaikutuksia säännöllisesti, muun muassa Hyvän mielen kunta -tarkistuslistaa käyttäen. Kouvolassa on määritelty mielenterveyden edistämisen keskeiset työryhmät ja kumppanit.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka on painottanut, että mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä tulisi saada rakenteellinen tapa toimia kaikilla tasoilla, sen pitäisi läpileikata koko kunnan toiminta. Kouvolassa mielenterveyden edistäminen näkyy strategiassa sekä hyvinvointisuunnitelmassa ja -kertomuksessa.
Käytännössä mielenterveyden edistäminen tulisi ottaa osaksi kaikkea päättäjien ajattelua ja toimintaa, Karin Palmen sanoo. Hyvinvoinnin edistäminen ja päätösten vaikutukset siihen tulisi pitää mielessä koko ajan.
MIELI ry:n verkkosivuilla Marita Toikka ottaa käytännön esimerkkinä katuvalaistuksen. Sen merkitys turvallisuuden tunteelle ja sitä kautta mielen hyvinvointiin tulisi pitää mielessä, kun pohditaan esimerkiksi kaupungin säästökohteita.
– Vaikka kunta voisi tavoitella tiettyä säästöä vähentämällä katuvalaistusta, tämän välilliset huonot vaikutukset hyvinvointiin voivat olla suuremmat, Toikka sanoo.
Karin Palmen pitää Kouvolaa erinomaisena esimerkkinä siitä, miten kaupungin johto on sitoutunut hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvän mielen kunta -hankkeessa on pyritty löytämään nimenomaan käytännönläheisiä toimenpiteitä, joihin kunta voi ryhtyä.
– Pitkäjänteisesti välillinen vaikutus yhdestä päätöksestä voi olla suuri. Pyrimme avaamaan ymmärrystä ja osaamista, että saamme parempaa päätöksentekoa aikaiseksi.
Valiokunta on kuunneltavissa Spotifyssa, SoundCloudissa, iTunesissa ja Suplassa.
Kuuntele uusin jakso:
