Valiokunta-podcast pohtii lastensuojelun tilannetta: ”Tulevaisuusinvestointina olisi viisasta huolehtia siitä, että vanhemmat jaksavat huolehtia lapsistaan”
-Jokaisella hyvinvointialueella on remontin paikka: kuinka varmistetaan ett lastensuojelun asiakkaat saavat ne terveydenhuollon palvelut, jotka he tarvitsevat? pohtii Aila Puustinen-Korhonen. Kuva: Kaisa Nyberg
Lastensuojelun siirtyminen hyvinvointialueille on osoittanut, kuinka kirjavia käytännöt lastensuojelupalveluin tulkinnoissa ovat olleet, kertoo Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Valiokunta-podcastin uudessa jaksossa.
Erityisesti tämä näkyy niillä hyvinvointialueilla, jotka eivät ennen alueuudistuksen voimaantuloa toimineet maakunnan kokoisina kuntayhtyminä.
-On esimerkiksi tarvinnut sovittaa yhteen 20 kunnan toimintakulttuuria ja tulkitsemiskäytäntöjä, Puustinen-Korhonen sanoo.
Hän pitää hämmästyttävänä, miten eri tavoin kunnissa on ymmärretty esimerkiksi lastensuojelulain säädöksiä. Tämä on heijastunut mm. myös merkittävästi erilaisina huostaanottolukuina.
Alueiden tulevaisuuden suhteen hän on kuitenkin luottavainen.
-Lastensuojelun kannalta sote-uudistus on hyvä asia. Lastensuojelulla on oikeasti mahdollisuus uudistua.
Tekemistä alueilla silti riittää. Ilman riittäviä resursseja edessä on merkittäviä haasteita.
Puustinen-Korhonen on tyytyväinen siihen, että alueet näyttävät suhtautuvan melko kriittisesti ostettaviin palveluihin. Esimerkiksi lastensuojelun vastaanotto- ja arviointityö pitäisi olla hyvinvointialueen ”omassa taskussa”, Puustinen-Korhonen sanoo.
-Se on niin perusoikeussidonnainen asia, että sitä ei pitäisi ostaa. Sitäkin palvelua on tässä maassa hirveästi ostettu.
Merkittävää myös lastensuojelulle, on se, miten kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö toimii. Iso kysymys on, miten koulunkäynnin ongelmia ratkotaan koulussa. Niitä ei pitäisi kaataa lastensuojelun hoidettavaksi, Aila Puustinen-Korhonen muistuttaa
Hän näkee kunnilla yhteistyön mahdollisuuden hyvinvointialueiden kanssa: koulupoissaolojen vähentäminen kunnassa ja moniammatillinen asiantuntijaryhmä hyvinvointialueella voisivat parhaimmillaan edistää lastensuojelun vaikuttavuutta.
-Yhteistyössä kunta ja moniammatillinen asiantuntijaryhmä voisi löytää vaikeisiin tilanteisiin ratkaisuja yhdessä perheen kanssa, yhdessä lapsen kanssa.
Toisaalta huonommassa tapauksessa jatkuu sijaishuollon käyttö ongelmissa, jotka eivät sinne kuuluisi.
-Sijaishuollon tarvetta voitaisiin vähentää ratkomalla kouluongelmia tehokkaammin, hoitamalla lasten alkaneita päihdeongelmia nykyistä tehokkaammin, puhumattakaan siitä, että psyykkisen sairauden takia on laitonta sijoittaa lapsia sijaishuoltoon.
Lastensuojeluun päättyy paljon lapsia, jotka tarvitsisivat ennen kaikkea mielenterveyden hoitopalveluita. Perustason varhaisen vaiheen palveluja on edelleen aivan liian vähän.
-Pelkästään sosiaalihuollon palveluilla ei lasten mielenterveyden häiriöitä hoideta. Tämäkin on iso, satojen miljoonien eurojen kysymys, että miten hoidetaan lasten mielenterveyden häiriöt, Aila Puustinen-Korhonen sanoo.
Lastensuojeluun ja perhepalveluihin sekä varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluihin panostamalla olisi inhimillisen hyvän saavuttamisen ohella mahdollisuus säästää merkittäviä summia rahaa, Aila Puustinen-Korhonen sanoo.
Petteri Orpon, kok., hallituksen talouspäätösten, mm. sosiaalietuuksien leikkausten, on kuitenkin ennustettu muun muassa lisäävän lapsiperheköyhyyttä.
Aila Puustinen-Korhonen pitää tätä erittäin huolestuttavana skenaariona. Hän muistuttaa, että asumistukeen mietityt leikkaukset ja toimeentuloturvaan mietityt leikkaukset todennäköisesti kohdistuvat samoihin perheisiin.
-Syntyykö sitten tilanne, että monet vanhemmat palaa ihan loppuun, ja sitten sanotaan lastensuojelulle, että ottakaa te nämä lapset?
-Olisi tulevaisuusinvestointina aika viisasta huolehtia siitä, että vanhemmat jaksavat ja kykenevät lapsistaan huolehtimaan.
Kuuntele Valiokunta-podcast Spotifyssa, SoundCloudissa, iTunesissa tai Suplassa!
Pahinta on mm POHTEEN sosiaalitoimen kavallus rikokset joihin liittyy ihmisoikeusrikoksia.
Sosiaalitoimi huostaan ottaa tekaistuin perustein lapsia kodeista ja antaa vääriä lausumia pitkin oikeuslaitoksia.
Tämän jälkeen hankitaan edelleen väärillä lausumilla edunvalvoja tai edunvalvojan sijainen toki sosiaalityöntekijästä jotta saadaan lapsista irtoavia rahoja lisinä palkkoihin. Lapset sijoitetaan tuttuihin sijaiskoteihin joissa oikeuksia poljetaan. Sosiaalityöntekijät hyväksyvät ihmisoikeusloukkaukset lapsiin ja jos rikoksen uhrina huostaanotetun vanhemmat metelöivät alkaa sosiaalityöntekijät ilmoittelemaan vääriä diagnooseja vanhemmille ja tuhotaan lisää lapsiperheitä.
Jos tähän ralliin saadaan mukaan esim. Lapsen narkomaaniomaisia annetaan kunniaaloukkaavista lausunnoista harkinnanvaraisesti jopa tuhansia euroja tekaistuihin huumevelkoihin. Kaikkien tietäen velat paikkansa pitämättömiksi.
Niin vielä on paljon tehtävää jotta lasten ihnisoikeudet toteutuvat suomessa. Aluksi poistakaa alalta rikolliset työntekijät.