Korkean koronariskin maista saapuvien laivamatkustajien tunnistaminen satamissa on suuri haaste, sanoo Turun hyvinvointialan otimialajohtaja Riitta Liuksa. Turkuun tulee kahteen terminaaliin runsaat tuhat matkustajaa päivässä, neljän terminaalin Helsingissä luku on kymmenkertainen. (Kuva: Ville Miettinen)

Koronakaranteeniin asetettujen valvonta on urakka, josta selviytymiseen tulisi saada valtakunnallista ohjeistusta, sanoo Turun kaupungin hyvinvointitoimiaalan toimialajohtaja Riitta Liuksa.

Turku on ollut koronakeskustelun polttopisteessä alkuviikon, kun kaupunkiin Makedoniasta tulleilla lentomatkustajilla on todettu kymmeniä koronatartuntoja.

Matkustajien ohjeistamisessa ja testaamisessa ovat tehneet yhteistyötä Turun kaupunki, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Finavia, Rajavartiolaitos, AVI ja lentoyhtiöt.

Karanteeniin asetettujen valvonta on kunnan vastuulla.

Jos ja luultavasti kun karanteeniin asetettujen määrä kasvaa, valvontaurakka tulee olemaan suuri joka paikassa, Riitta Liuksa arvioi.

-Kun se on nyt määrittelemätön urakka, siihen nimenomaan kaivattaisiin valtakunnallista ohjeistusta, että miten se toteutetaan. Tiedän, että tässä on aika suuria kuntakohtaisia eroja.

Käytännössä karanteenissa olevan valvonta Turussa on sitä, että kaupungin edustaja pitää yhteyttä karanteenissa olevaan puhelimitse, ja tämän olosuhteita ja kuntoa seurataan aktiivisesti.

– Tarkempaa ohjeistusta toivotaan vielä tämän viikon aikana, Liuksa sanoi Kuntalehdelle keskiviikkona.

Satamissa edessä haasteita

Ohjeistus helpottaisi erityisesti Turussa ja Vantaalla lentoliikenteen osalta, mutta oma lukunsa ovat ja tulevat olemaan satamat ja niissä saapuvien matkustajien testaaminen.

Esimerkiksi Turun satamaan tulee päivittäin 1 000-1 500 matkustajaa.

Kahteen terminaaliin tulee laiva sekä illalla että aamulla. Vaihtoaikaa on tunti. Miten tässä toteutetaan testaaminen ilman että koko liikenne sakkaa, on Liuksan mukaan ”haastava kysymys”.

Helsingissä matkustajasatamaterminaaleja on neljä. Pääkaupunki avaa jokaiseen terminaaliin neuvontapisteet matkoilla saatujen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi, kertoi pormestari Jan Vapaavuori, kok., keskiviikkona.

-Terveysneuvontapisteet aataan mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun valtio on linjannut tarkemmin toiminnasta, Vapaavuori sanoi.

– Pisteet avataan STM:n pyynnöstä.

Satamassa neuvontapisteeseeen ohjataan kaikki oireiset matkustajat ja heidät ohjataan tarvittaessa koronanäytteeseen. Helsinki vastaa sataman terveysneuvontapisteiden toiminnasta ja HusLab näytteenotosta

Kaupunki valmistelee neuvontapisteitä yhteistyössä sataman, varustamojen, rajavartiolaitoksen ja HUSin kanssa.

– Volyymi satamissa näinäkin aikoina on varsin suuri. Päivittäin saapuu noin 10 000-15 000 matkustajaa, joka toki on vain noin puolet viime vuoden määristä, mutta silti varsin suuri luku, Vapaavuori sanoi.

Riskimaista tulevien erottamiseksi matkustajista tulisi saada nykyistä enemmän tietoa etukäteen, jotta toiminta satamassa jouhevoituisi, Liuksa sanoo.  

Turussa suunnitellaan yhtä terminaaleille yhteistä neuvontapistettä satamaan.

– Haasteena on, miten löydetään riskimaista tulevat ja miten toteutetaan näytteenottoa. Tästäkin pitäisi olla selkeät ohjeet. Kaikkien ihmisten testaaminen on täysin mahdotonta.

“Tilanne täytyy saada hallintaan”

Turku suositti ensimmäisenä kaupunkina kasvomaskin käyttöä julkisessa liikenteessä.

Liuksan mukaan taustalla oli suuri huoli.

-Huoli siitä, miten tätä liikennettä, joka nimenomaan koulujen alkamisen myötä kasvaa, saatetaan turvalliseksi.

Nyt Liuksa toivoo erityisesti selkeää yhteistä ohjeistusta varautumiseen, kuinka pystytään testaamaan ja puuttumaan.

– Ei voi olla niin, että joudutaan toimimaan paikkakuntakohtaisesti. Se ei ole järkevää.

Myös lentokentälle Turun kaupunki lähti muiden viranomaistahojen ja yhteistyötahojen kanssa etupainotteisesti

– Hoidetaan tätä hommaa lentokoneiden osalta ja tehdään ensiksi kaikki voitava ja sitten seuraa kysymykset kustannustenajosta ja muusta jälkikäteen. Olemme lähteneet siitä, että tilanne täytyy saada hallintaan. Tämä on koko Suomen etu.

Liuksan mukaan testaamiseen ja karanteenin valvomiseen kaivataan paitsi ohjeita, myös ”hartioita, joilla tehdä”.

– Tämän toiminnan toteutus on meidän normaalitoiminnasta pois. Tässä tilanteessa, kun vielä lomakausi painaa päälle, tämä on aikamoinen rutistus.

”Toinen aalto ei ole luonnonlaki”

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY) 26 työntekijää asetettiin karanteeniin maanantaina, kun Päijät-Hämeen keskussairaalassa on todettu positiivinen koronavirusnäyte muun kuin infektio-oireen vuoksi hoitoon hakeutuneella potilaalla. Myös kuusi muuta potilasta altistui tartunnalle.

Karanteeniin asetettujen määrä on kohtalaisen iso, mutta vastaavia tilanteita nähtiin jo keväällä, sanoo PHHYKY:n terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialajohtaja Tuomo Nieminen.

Kuten monella muullakin alueella, koronatestaaminen ja puhelinpalvelut ovat myös Päijät-Hämeessä ”pinteessä”.

-Keväällä PHHYKY otti noin 100 näytettä vuorokaudessa. Heinäkuun alkuun määrä laski 50:n kieppeille. Sieltä se alkoi nousta niin, että eilen otettiin jo 300 näytettä, Nieminen sanoi Kuntalehdelle keskiviikkona.

Testaamista haastaa toisaalta puhelinpalvelun ruuhkautuminen.

Samaan puhelinpalveluun soitetaan kaikissa päivystykselliseissä asioissa, myös koronasta. Keväällä soittomäärät olivat 300-400, nyt soittoyrityksiä on toista tuhatta päivässä. Keskiviikkona keskimääräinen odotusaika PHHYKY:n Päivystysapuun soitettaessa oli kolme tuntia.

Nieminen muistuttaa, että koronan toinen aalto ei ole ”luonnonlaki”.

– Viruksilla on tietyt tarttumisominaisuudet, ja nyt kyse on siitä, minkälaiset mahdollisuudet me ihmiset omalla käyttäytymisellä annamme virukselle. Eli pitäkäämme turvavälit ja käsihygienia kunnossa.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*