Vanhusneuvosto tunnetaan kunnissa melko huonosti. (kuva: Ville Miettinen)

Kuntien vanhusneuvostot eivät pääse vaikuttamaan ikääntyneiden asioiden valmisteluun riittävän varhain.

Tuoreen selvityksen mukaan vanhusneuvostoilta kysytään pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta harvemmin kaupunkisuunnittelusta, kaavoituksesta tai asumisesta.

Vanhusneuvostojen vaikuttamisen mahdollisuudet perustuvat vahvasti siihen, miten ne tunnetaan kuntalaisten keskuudessa. Selvitykseen vastanneista noin 40 prosenttia koki, että vanhusneuvosto tunnetaan kunnassa melko huonosti.

– Vanhusneuvostot voisivat jalkautua enemmän ikääntyneiden pariin esimerkiksi eläkeläis- ja muiden yhdistysten sekä kunnan tapahtumien kautta. Kuntavaalien jälkeen on myös tärkeää perehdyttää uudet valtuutetut ja kunnan johtavat viranhaltijat vanhusneuvostojen toimintaan, vanhusneuvoston puheenjohtaja Jaakko Tuomi Lappeenrannasta sanoo.

Vanhusneuvostot ovat vaikuttaneet kunnissa ikääntyneiden arjen sujuvuuden kannalta tärkeisiin asioihin, kuten riittävään valaistukseen kulkureiteillä, automaattiovien asentamiseen virastoihin, jalkakäytävien liukkauden torjuntaan ja joukkoliikenteen palveluihin.

Kaikissa kunnissa ei ole kuitenkaan oivallettu vanhusneuvostojen mahdollisuuksia toimia päätöksenteon tukena. Vanhusneuvostojen edustajista neljännes pitää vanhusneuvoston vaikutusmahdollisuuksia puutteellisina.

– Vanhusneuvostot tulee huomioida ikääntyneisiin liittyvissä asioissa suunnitteluvaiheesta vaikutusten arviointiin, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä kertoo.

Selvityksen vanhusneuvostojen näkemyksistä ja kokemuksista teetti ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Selvityksen teki FCG.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*