Työvoimapula ja jatkuvat ylityöt kurittavat erityisesti vanhusten kotihoitoa, selviää THL:n kahdesti vuodessa tekemästä seurannasta. Kuva: Seppo Haavisto

Vanhuspalveluiden työvoimapula piinaa selvimmin kotihoitoa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kahdesti vuodessa tekemästä seurannasta.

Joka neljäs kotihoidon yksikkö tekee viikoittain töitä liian vähällä henkilöstöllä. Pahiten henkilöstön saatavuusongelmasta kärsivät yksiköt tekevät töitä vajaalla miehityksellä joka päivä tai lähes joka päivä. Tällaisia yksiköitä on kuusi prosenttia. 

Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa puolestaan neljä prosenttia yksiköistä on toiminut oman ilmoituksensa mukaan vajaalla henkilöstöllä viikoittain.

–Tulokset osoittavat, että kotihoitoon tarvitaan pysyvästi lisää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa tiedotteessa. 

THL:n marraskuussa tekemän seurannan mukaan vanhuspalveluihin on rekrytoitu yli 7 000 työntekijää viimeisen puolen vuoden aikana.  

Samaan aikaan kuitenkin yli 2 400 vakituista paikkaa jäi täyttämättä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneita hakijoita ei yksinkertaisesti ollut saatavana. 

Ylityöt yleisiä kotihoidossa

Kotihoidon yksiköistä 43 prosenttia ilmoitti, että työntekijöille kertyy ylitöitä viikoittain tai useammin. Joka kymmenennessä yksikössä ylityöt ovat päivittäisiä. 

Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa ylitöiden tekeminen päivittäin ei ole yleistä. Vain yksi prosentti yksiköistä ilmoitti, että työntekijät tekevät ylitöitä joka päivä. 

–Jatkuvat ylityöt aiheuttavat työntekijöille kuormitusta ja jaksamisongelmia. Lisäksi riittämättömällä henkilöstöllä toimiminen voi johtaa virheiden ja vaaratilanteiden yleistymiseen, Kehusmaa sanoo. 

Henkilöstövaje on suhteellisesti suurinta Keski-Uudenmaan, Satakunnan, Vantaa-Keravan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo

–Henkilöstövaje heikentää palvelun saatavuutta ja laatua tuhansilla kotihoidon asiakkailla. Asiakkaille henkilöstövaje näkyy kiireisinä, siirtyneinä, lyhennettyinä tai väliin jääneinä kotihoidon käynteinä. 

Henkilöstömitoitus haastaa

Marraskuussa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 95 prosenttia täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen, joka oli 0,55 hoitajaa asiakasta kohden. 

Mitoitus toteutui nyt aiempaa paremmin, sillä edellisellä seurantakerralla toukokuussa 2021 vastaava osuus oli 90 prosenttia. 

Vuoden alusta henkilöstömitoitus vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa nousi 0,6 hoitajaa asiakasta kohden. Huhtikuun alusta 2023 se on 0,7. 

–Suurien julkisten kotihoidon tuottajien tulee varmistaa, että kotihoidon resurssointi ei laske liian alas, kun henkilöstömitoitusta nostetaan ympärivuorokautisessa hoidossa, Kehusmaa sanoo. 

Marraskuussa 2021 vanhuspalveluyksiköt arvioivat tarvitsevansa 4 600 vakituista sote-koulutettua työntekijää lisää voidakseen nostaa henkilöstömitoituksensa 0,7:ään. 

Kehusmaan mukaan sekään riitä, koska eläköityminen ja vaihtuvuus on alalla suurta. 

Seuraavan kerran THL tarkastelee vanhuspalveluiden lakisääteisen mitoituksen toteutumista toukokuussa. 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*