Kuva: Ville Miettinen
Viime vuoden lopussa ikääntyneiden palveluita sai kymmenen prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Kuvassa Aanneli Hyppönen Eksoten vanhustentalosta Imatralta.

Vanhuspalvelujen piirissä olevien osuus vanhimmista ikäluokista vähenee. Palvelujen piirissä olevien määrä on silti kasvanut, mutta asumispalvelujen piirissä olevien jopa laskenut tällä vuosikymmenellä.

Ikääntyneiden laitoshoidon lasku on jatkunut jo pitkään, ja ympärivuorokautisessa hoidossa on siirrytty tehostettuun palveluasumiseen. Laitoksista tehostetun palveluasumisen piiriin siirtyminen on joissakin tapauksissa ollut lähinnä hallinnollinen ja maksuliikenteeseen liittyvä muutos, joka ei ole vaikuttanut asukkaan asuinympäristöön eikä käyttämiin palveluihin. Mutta myös hyviä toimintakäytäntöjä on luotu. Maksujen laskentatapa kuitenkin muuttuu.

Sekä vanhainkodeissa että terveyskeskusten vuodeosastoilla pitkäaikaishoidossa olevien määrä väheni neljänneksellä vuodesta 2016 vuoteen 2017. Molemmissa määrä on laskenut nopeasti vuodesta 2007. Kasvua tapahtuu tehostetussa palveluasumisessa. Sellaisessa asuu jo kolme neljästä Ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen asiakkaasta.

Asiakasmaksut muuttumassa

Osa asumismuodon muutoksista selittyy sillä, että vanhainkoteja ja joissakin tapauksissa myös terveyskeskusten vuodeosastoja on lähes sellaisenaan muutettu hallinnollisesti tehostetun palveluasumisen yksiköiksi, selvittää suunnittelija Raija Kuronen THL:stä.

Hallinnollinen ero tarkoittaa, että maksun perusteet muuttuvat. Vanhainkodit ja terveyskeskukset ovat laitoksia, joissa asiakas maksaa hoitopäivämaksun, johon sisältyy asuminen, hoito ja muun muassa lääkkeet. Palveluasumisessa maksetaan vuokraa, johon vaikuttavat muun muassa asukkaan tulot. Lisäksi maksetaan erikseen eri palveluista ja tarvikkeista. Palveluasumisen kustannukset vaihtelevat, ja asumiseen voi saada asumistukea.

Asiakasmaksulaki on kuitenkin muuttumassa, ja lakiluonnoksen mukaan jatkossa laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen rinnastetaan.

Lähes puolet ikääntyneiden palveluasumisesta on yksityisten palveluntuottajien tuottamaa.  Palveluja tuottavat valtakunnalliset yhtiöt kuten Attendo ja Esperi, sekä pienet perheyhtiöt, joiden osuus on vähentynyt. Myös järjestöt tarjoavat asumispalveluja.

Palvelujen piirissä runsaas viidennes

Kotihoitoa ja laitos‐ ja asumispalveluja sai vuoden 2017 lopussa yhteensä 20,8 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 23,4 prosenttia.

Ympärivuorokautisessa hoidossa oli vuoden 2017 lopussa yhdeksän prosenttia 75 vuotta täyttäneistä.

Kotihoidon piirissä 75 täyttäneistä oli viime vuoden lopussa 57 000 henkeä, tavallisessa palveluasumisessa 4 000, tehostetussa palveluasumisessa 38 000, vanhainkodeissa runsaat 5 000 ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa tuhat henkeä.

Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaita – siis myös nuorempia kuin 75-vuotiaat – oli vuoden 2017 lopussa kaikkiaan vajaat 44 000. Vanhainkodeissa asui runsaat 6 000 henkeä. Pitkäaikaishoidon asiakkaiden kokonaismäärä perusterveydenhuollon vuodeosastolla oli runsaat 1 200.

Tarve kasvaa nopeasti iän myötä

Vuoden 2017 lopussa ikääntyneiden palveluita sai kymmenen prosenttia 65 vuotta täyttäneistä, 21 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ja 42 prosenttia 85 vuotta täyttäneistä. Kokonaisasiakasmäärä on vuoden 2017 lopussa suurempi kuin 2000‐luvun alussa, mutta palveluja käyttää pienempi osuus ikääntyneistä.

Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa on asetettu määrällisiä tavoitteita palvelurakenteelle. Tavoitteeksi on asetettu, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 2–3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisesti terveyskeskusten vuodeosastoilla, 6–7 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja 13–14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa.

Vuoden 2017 lopussa tehostetussa palveluasumisessa oli 7,5 prosenttia, vanhainkodeissa yksi prosentti ja terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaishoidossa 0,2 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä.

Ympärivuorokautisen hoidon eli laitoshoidon ja tehostetun palveluasuminen yhteenlaskettu peittävyys oli vuoden 2000 lopussa 75 vuotta täyttäneillä kymmenen prosenttia ja vuonna 2017 yhdeksän prosenttia.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*