Vanhuspalvelujen säästöt etenevät

Hallitusohjelman mukaiset säästöt vanhusten palveluissa etenevät eri tahoilla. Säästöjä haetaan tinkimällä kunnille asetetuista velvoitteista sekä vähentämällä laitoshoitoa ja lisäämällä kotona asumista tukevia palveluja. Osa leikkauksista kohdistuu päällekkäisiin toimintoihin. Osa suunnitelmista saa kritiikkiä hoidon tason laskemisena.

Vanhusten laitosasuminen on vähentynyt. Kasvua on tapahtunut tehostetussa palveluasumisessa. Sen sijaan kotihoidon kehittäminen ei ole edennyt yhtä nopeasti, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes.

Parhaillaan eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys, jonka mukaan lievennetään kunnille asetettuja vaatimuksia siitä, minkälaista erityisosaamista sillä on vanhustenhuollossa oltava käytettävissä. Esitys perustuu hallitusohjelmaan.

Samassa yhteydessä poistetaan vanhuspalvelulain vaatimus vastuutyöntekijästä, koska sosiaalihuoltolaissa jo määrätään omatyöntekijä. Jatkossa myös iäkkäille henkilöille nimetään omatyöntekijä sosiaalihuoltolain nojalla. Omatyöntekijän määritelmää ollaan muuttamassa niin, että sellaiseksi voitaisiin nimetä sosiaalihuollon ammattihenkilön sijasta myös terveydenhuollon työntekijä, jos se sopii paremmin asiakkaan tilanteeseen.

Kuntaliitto kannattaa lausunnossaan näitä muutoksia.

– Pääasia on, että lakiin jää kirjaus, jonka mukaan kunnalla on oltava iäkkäiden henkilöiden palveluja varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Se, mitä se kunnassa kulloinkin on, vaihtelee asiakkaiden tarpeista riippuen. Siksi on hyvä, että siinä voidaan käyttää paikallista harkintaa, sanoo Virnes.

Vastuutyöntekijää koskevan vaatimuksen poistaminen on päällekkäisyyden purkamista ja siksi perusteltua, Virnes sanoo.

Lakimuutoksilla on tarkoitus saada 27,4 miljoonan euron säästöt

 

Hoitajamitoituksista erimielisyyksiä hallituspuolueissa

 

Vireillä on myös laatusuositusten muutos. Siinä huomiota on herättänyt henkilöstömitoituksen minimin pudottaminen 0,5:stä 0,4–0,5:een. Samalla on tarkoitus väljentää tulkintaa siitä, mikä kaikki henkilöstö lasketaan mukaan mitoitukseen, toisin sanoen mukaan voitaisiin laskea myös sellaisia henkilöstöryhmiä, joita nykyisin ei lasketa.

Asiaa valmistelemaan on asetettu lokakuussa työryhmä, jonka pitää saada työnsä valmiiksi marraskuun loppuun mennessä.

Asiasta on kirjaus hallitusohjelmassa. Tavoitteena on saada 70 miljoonan euron säästöt. Hanke on kuitenkin herättänyt vastustusta myös hallituspuolueitten kansanedustajissa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat Hannakaisa Heikkinen, kesk., Arja Juvonen, ps. ja Sari Sarkomaa, kok., esittivät lokakuussa, että vanhustenhuollon hoitajamitoituksen alentamisesta luovutaan. Tilalle he esittävät etsittäväksi vaihtoehtoisia säästötapoja.

Myös oppositiossa on mitoituksen pudottamista arvosteltu.

Toisaalta julkisessa keskustelussa on mukana myös käsitys, jona mukaan mitoitukseen keskittyminen vie huomion pois siitä, että hoidon laatuun vaikuttavat monet muutkin tekijät kuten hoidettavien kunto sekä rakennus ja tilat, joissa hoito tapahtuu.

Kuntaliiton Virnes huomauttaa, että hoitohenkilökunnan määrä ei muutenkaan välttämättä kerro hoidon laadusta.

– Kyllä sama mitoitus voi tuoda kovin erilaista hoitoa.

 

THL tekee seurantatutkimusta

 

THL on juuri käynnistämässä laajaa vanhuspalvelulain seurantakyselyä. Se on jatkoa aiemmille 2013 ja 2014 toteutetuille kyselyille.

Virneksen mukaan kahden aiemman kyselyjentulostenperusteella vanhustenhuollon tilanne on kehittymässä parempaan suuntaan.

– Kunhan kyselyjä on pitemmältä ajalta, saadaan kuva trendeistä.

THL:n kysely osoitetaan kunnille sekä ympärivuorokautista hoitoa tai kotihoitoa tarjoaville toimintayksiköille.

Toimintayksiköiden kyselyyn liittyy henkilöstön työajan seurantaa.

Tulokset julkistetaan ensi vuoden alkupuolella. Alustavia tuloksia käytetään kuitenkin jo tänä vuonna STM:n vanhuspalvelujen laatusuositusten uudistamisen tukena.

 

Kotihoidossa kehitettävää

 

Eri yhteyksissä tavoitteeksi on asetettu, että vanhukset asuisivat yhä enemmän kotona.

Virneksen mukaan laitoshoitoa on selvästi vähennetty. Vastaavasti tehostettua, ympärivuorokautisesti tuettu palveluasuminen on lisääntynyt.

– Sen sijaan kotihoidon tukeminen ei ole edennyt yhtä nopeasti, Virnes sanoo.

Käyntimääriä on kyllä lisätty, mutta muuten kotihoidon sisältöä ja vanhustenpalvelun palvelurakennetta varmasti tarkastellaan laatusuosituksia käsittelevässä työryhmässä, Virnes toteaa.

Hänen mukaansa palvelujen laadussa on miettimistä, samoin asuntojen varustelussa vanhusten asumiseen paremmin sopivaksi.

Hän painottaa myös järjestöjen merkitystä ja omaishoidon roolia.

Ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin.