Yksi keino helpottaa perustason palvelujen tilannetta olisi näyttöön perustuvien, manualisoitujen menetelmien käyttöönotto, Leena Repokari sanoo. Tästä on saatu hyviä kokemuksia lasten ahdistuneisuduen hoidossa. HUS on levittänyt menetelmää ympäri maata. (Kuva: Ville Miettinen)

Lasten mielenterveyspalvelujen tilanne paranisi, jos Suomessa olisi käytössä enemmän näyttöön perustuvia manualisoituja menetelmiä, sanoo HUS Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari

Nykytilanteessa perusterveydenhuollolla ei ole roolia lasten mielenterveyden häiriöiden hoidossa vaan hoito tapahtu paljolti perheneuvoloissa tai sitten erikoissairaanhoitoon lähetetään sellaisiakin lapsia, jotka eivät erikoissairaanhoitoa tarvitsisi.

Lasten mielenterveyspalvelujen perustasolle tarvittaisiin selkeä vastuutaho, Leena Repokari sanoo. Nyt selkeää vastuunkantajaa ei ole.  

Muita haasteita ovat myös näyttöön perustuvien hoitointerventioita satunnaisuus ja työvoiman liikkuvuus ja se että uusia erikoistuvia lääkäreitä tulee alalle vähän. Lastenpsykiatrit lähtevät erikoissairaanhoidosta tekemään kovapalkkaista tuntityötä perheneuvoloihin, joiden lääkärityö voitaisiin hoitaa lasten asioihin perehtyneillä yleislääkäreillä, joille erikoissairaanhoidon erikoislääkäri antaisi konsultaatiotukea. 

Mainos



Pienellä paikkakunnalla yhden osaajan lähteminen voi romuttaa koko toiminnan, koska samoilla valmiuksilla ei löydy korvaajaa. 

Tärkeää olisi saada selkeä hoitoonohjausjärjestelmä jotta tukea tarvitseva lapsi saisi matalalla kynnyksellä apua ongelmaansa ja vaikeista häiriöistä kärsivät lapset ohjautuisivat nopeasti erikoissairaanhoitoon.

-Useimmat kehityksen häiriöt ja mielenterveyden häiriöt alkavat lievinä. Silloin niihin useimmiten auttavat kevyet interventiot. Aina kannattaa ensiksi tehdä jotain, mikä kohdentuu havaittuun ongelmaan, Leena Repokari muistuttaa.

Mainos



Liikaa erilaisia hoitokäytäntöjä

Ongelmallinen nykytilanne, jossa erikoissairaanhoito kuormittuu ja hoidettavia ohjautuu palveluihin joihin he eivät kuulu, voisi helpottaa huomattavasti, jos perustason hoito saataisiin paremmin tarjolle ja paremmin toimivaksi.  

Repokarin mukaan Suomessa matalan kynnyksen palvelujen saatavuus lasten mielenterveysongelmissa ja kehityksellisten ongelmien kysymyksissä on heikkoa ja epätasaista. Lisäksi hoitokäytäntöjä on paljon erilaisia.
Yksi keino helpottaa tilannetta on näyttöön perustuvien, manualisoitujen menetelmien käyttöönotto, Leena Repokari sanoo. 

Leena Repokari. (Kuva:HUS)

Tästä on saatu hyviä kokemuksia lasten ahdistuneisuuden hoidossa. Ahdistus on tavallisimpia lastenpsykiatrisia ongelmia. Jos hoitoa joutuu odottamaan, ahdistuneisuus pahenee herkästi. Ja toistaiseksi tehokasta hoitoa on ollut hyvin harvoissa paikoissa saatavilla paitsi erikoissairaanhoidossa. 

– Näyttöön perustuvat, manualisoidut hoidot ovat tehokkaiksi osoitettuja, ja näin ne myös helpottavat ammattilaisen työtä kun jokaiselle lapselle ei tarvitse räätälöidä omaa hoitoa.

Miten käy rahoituksen hyvinvointialueilla? 

HUS aloitti vuonna 2020 lasten ahdistuneisuuden hoidon Cool Kids -menetelmällä. Cool Kids on 2000-luvun alussa australialaisessa Macquarien yliopistossa kehitetty hoito-ohjelma, joka kuuluu kognitiivisiin käyttäytymisterapioihin.  

Toiminnan aloittamisen mahdollisti Lastenklinikoiden Kummit -yhdistys, jonka tuen avulla HUS on voinut irrottaa työntekijöitään kouluttamaan ammattilaisia kaikkialla Suomessa toimintamallin käyttäjiksi. Koulutus on intensiivistä ja mallin oppimista seurataan tarkasti.  

Tällä hetkellä koulutettuja työntekijöitä on yli 300 viidellä yliopistosairaala-alueella.  

Manualisoidun hoidon etu on se, että sisältö on sama riippumatta tekijästä. Cool Kidsissa on tietty malli jonka mukaan mennään, tapaamisia on ennalta sovittu määrä, ja oireita ja toimintakykyä mitataan ennen hoitoa ja hoidon jälkeen, Leena Repokari kuvailee.  

-Prosessit ovat erilaisia kuin perinteissä työssä, ja siihen vaaditaan uudenlaista orientaatiota. 
Nykyinen tuki Lastenklinikoiden Kummeilta ulottuu vuoden 2023 loppuun, mutta sen jälkeisestä rahoituksesta ei ole tietoa. 

Repokari korostaa, että hyvän intervention juurtuminen ei tapahdu vuodessa tai kahdessa, ei kolmessa eikä välttämättä kymmenessäkään vuodessa. Tarvitaan jatkuvaa ylläpitoa. 

Cool Kidsin kohdalla juurruttamiseen olisi tiedossa mekanismi, mutta rakenteen luominen edellyttää päätöstä rahoituksesta.

-Hyvinvointialueet eivät ainakaan ole budjetoineet HUSia niin tuntuvasti, että meillä olisi mitään mahdollisuutta tehdä tällaista työtä, pitää yllä verkostoa ja täydennyskoulutusta, jotta interventio pysyisi hengissä oikeanmukaisena. 

Psykososiaalisen hoidon keskuksesta kotipesä?

Repokarin mukaan yliopistosairaaloihin tarvitaan välttämättä psykososiaalisen hoidon keskukset, jotka toimisivat kotipesinä erilaisille psykososiaalisille hoitotoimenpiteille ja joissa olisi siihen tarkoitukseen resurssia, joka olisi irrotettu kehittämistyöhön, verkoston ylläpitoon, mittareiden valmisteluun ja hoitotulosten arviointiin ja uusien työntekijöiden koulutuksiin sekä täydennyskoulutuksiin. 

HUSin tasolla tällaisen toiminnan voisi aloittaa noin 300 000 eurolla vuodessa

Käytännössä hyvinvointialueella tulisi olla halua maksaa toiminnan ylläpito, tai sitten tarvittaisiin valtiolta erillisrahoitusta. 

Repokari ei ole optimistinen sen suhteen, että alueiden budjetista lohkeaisi rahoitusta toimintamallille. 

-En usko, että hyvinvointialueet ymmärtävät tämän asian merkitystä, vaikka pitkässä juoksussa manualisoidut hoitomenetelmät säästävät hirveästi rahaa, koska menetelmä hoitaa häiriötä tehokkaasti, ja siinä jää paljon turhia käyntejä toteutumatta. 

Cool Kidsistä on tullut hyvää palautetta niin työntekijöiltä kuin hoidettavilta lapsilta ja vanhemmilta, Repokari muistuttaa. 

-Se on näyttöön perustuva, siitä on tehty useita tutkimuksia, sillä on saatu erittäin hyviä tuloksia ahdistuksen hoidossa.  

Ei tarvitse tulla täydellistä 

Leena Repokari muistuttaa, että lastenpsykiatria poikkeaa monesta perinteisestä terveydenhuollon lähestymistavasta.  

-Meillä moniammatilliset työryhmät ovat välttämättömyys. Tarvitaan monialainen arvio, tarvitaan vanhemmat, tarvitaan monta ammattilaista. 

-Tämähän ei ole perinteinen terveydenhoidon toimintatapa, jossa potilas menee lääkäriin ja asia ratkeaa siinä. Tässä se ei ikinä ratkea siinä, vaan lääkäri tarvitsee ympärilleen lauman muita ammattilaisia, jotka auttavat selvittämään, mistä kaikesta on kyse. 

Lasten mielenterveyspalveluille pitää saada rakenteet perustasolle, ja myös toimintakulttuurissa on paljon parannettavaa, Leena Repokari sanoo.  

Terveyskeskus ei nykyisellään voi hoitaa oireilevia lapsia, koska siellä ei ole tarvittavaa moniammatillista tiimiä. Koululääkärit näkevät lasten ongelmat ja  yrittävät auttaa, mutta heillä ei ole tarvittavaa tiimiä ympärillään.  

Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon ammattilaisten yhteistyön rakenteet eivät usein mahdollista kovin hyvin yhteistyötä. Myös resursointi on puutteellista, jolloin lakisääteisten tehtävienkin täyttäminen on haasteellista tai mahdotonta. 

-Sen sijaan että ajateltaisiin, mitä lapsi tarvitsee, mietitään hirveän organisaatiolähtöisesti.  

Uusi ajattelu tarkoittaisi esimerkiksi selkeiden tavoitteiden asettamista ja vanhempien nykyistä parempaa mukaan ottamista. huomioimista.  

Cool Kids -interventiossa näin tehdään. 

-On tehokasta identifioida ongelma, määritellä se, kertoa ahdistuneisuudesta kärsivälle lapselle ja vanhemmille mihin kaikkea ahdistuneisuuteen liittyy, että se ei ole pelkästään psykologinen juttu vaan siihen kuuluu myös paljon ruumiillisia tuntemuksia ja oireita.  

– Kerrotaan yksinkertaisia keinoja, joilla voi helpottaa sitä tunnetta, annetaan välineitä miten voi mielensisäisesti auttaa, miten vanhemmat voi auttaa lastaan. Asetetaan pieniä tavoitteita, kuten että kolmen viikon päästä uskaltaa olla tunnin yksin kotona tai käydä kaupassa. Lapsi saa kokemuksen siitä että on rohkaistunut jossain asiassa, ja rohkaistuu kokeilemaan jotain muutakin.

-Kun toimintakyky on niin hyvä, että arki sujuu, todetaan että tämä riittää. Ei tarvitse tulla täydellistä. 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*