Tunturi-Lapin ja Pellon yhteisen lastenvalvojan työnantaja on Kittilän kunta, joka laskuttaa neljältä muulta kunnalta niiden osuuden palvelusta. Pellon hyvinvointijohtaja Johanna Korteniemi pitää mallia kokeilemisen arvoisena muuallakin. (Kuva: Ville Miettinen)

Tunturi-Lapissa on otettu täsmäkeino käyttöön sosiaalipalvelujen henkilöstöhaasteiden ja pitkien etäisyyksien luoman haasteen selvittämisessä. Tunturi-Lapin kuntien eli Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin sekä Pellon yhteisessä hankkeessa viiden kunnan lastenvalvontatehtävää toteuttaa yksi, yhteinen viranhaltija.

Lastenvalvoja hoitaa perheoikeudellisia kysymyksiä, kuten lapsen huoltajuuteen liittyviä sopimuksia esimerkiksi avioerotilanteissa.

Lokakuussa työnsä aloittanut yhteinen lastenvalvoja tekee kussakin kunnassa vähintään kaksi lähipäivää kuukaudessa, käyttää tarvittaessa etäyhteyksiä ja saa tarvittaessa virka-apua muista kunnista. Lastenvalvojalla on kannettavalta tietokoneelta pääsy tarvittaviin ohjelmistoihin ja mm. kolmen kunnan tietojärjestelmään.

Pitkä yhteistyö

Taustalla on pitkään jatkunut yhteistyö viiden kunnan alueella, kertoo Pellon kunnan hyvinvointijohtaja Johanna Korteniemi.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Meillä pitkään säännönmukaiset sosiaalityön kokoukset vähintään kaksi kertaa vuodessa, meillä on pitkään ollut yhteinen alueellinen takapäivystys esimerkiksi sosiaalihuollon päivystyksessä.

– Olemme tehneet viranomaisyhteistyötä. Tämä on lähtenyt siitä liikkeelle, että olemme paljon tukeneet toisia kuntia. Kun jostain puuttunut viranhaltija, olemme tuottaneet virka-apua naapurikunnasta.

Tämän yhteistyön pohjalta alueella alettiin pohtia työntekijäpankkia sen pohjalta, mitä erityisosaamista kuntien viranhaltijoilla on ja miten voidaan käyttää toisia hyödyksi.

– Tällä hetkellä yhteistyö perustuu siihen, että kuntien viranhaltijat tuntee toisensa. Mutta kun on vaihtuvuutta on tullut viime vuosina, on ajateltu että pitäisi olla jonkinlainen virallisempi yhteistyön runko.

Resurssia siirtyy

Tunturi-Lapissa ei ole alueellisia sote-ratkaisuja, vaan jokainen kunta tuottaa itse omat palvelunsa.

Koska lastenvalvojan työssä tarvitaan yhä enemmän erityisosaamista, kunnissa tuumattiin, että erityisosaaminen voitaisiin turvata parhaiten niin, että monen kunnan alueella toimii yksi yhteinen viranhaltija, joka saa tarvittaessa virka-apua lapsen kotipaikkakunnalta.

Keväällä kunnat perustivat yhteisen määräaikaisen lastenvalvojan viran. Työnantajana toimii Kittilän kunta, joka laskuttaa muilta niiden osuuden toimintamallin toteuttamisesta.

– Samalla saadaan nykyisten lastenvalvojien virka-aikaa siirrettyä aikuis- ja perhesosiaalityöhön ja lastensuojeluun, mainitsee toimintamallin toisen edun.

Yhteinen lastenvalvoja on videoyhteydessä asiakkaisiin niissä asioissa, joissa se on mahdollista. Tämän etätoiminnan vastaanottoa on helpottanut maailmalla jylläävä ja arjen muuttanut koronapandemia, jonka takia paljon muutakin hoidetaan etänä.

-Ihmiset ymmärtävät tämmöisen palveluntuottamisen, että voidaan osin etänä ja osin face to face tuottaa palvelua, Johanna Korteniemi sanoo ja viittaa koronan vaikutukseen.

Malli on monistettavissa

Korteniemen mukaan työpaikkaan tuli hyvin hakemuksia, ja niitä tuli myös kokeneilta alan ammattilaisilta, jollainen virkaan myös valittiin.

– Tässä tulee samassa paketissa se, että saa keskittyä tiettyyn osaamisalaan, mutta samalla saa vaihtelua, kun asiakkaat ja kunnat vaihtuvat.

– Pienillä paikkakunnalla näissä palveluissa voi olla haasteellista, jos asiakkaita kohtaa jatkuvasti kauppajonossa.

Johanna Korteniemen mukaan malli on monistettavissa muuallekin.

Lapissa on pohdittu vastaavaa työtapaa vammaispalveluissa, mutta vielä ei tuota askelta ole otettu.

– Aika näyttää, laajennetaanko tätä muihin palveluihin. Mutta kyllä tämä on monistettavissa. Tämä on ikään kuin meidän eräänlainen hyvinvointialuekokeilu tämän palvelun osalta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*