VM: Paketti pidettävä kasassa, kunnes sote-kokonaisuus valmistuu

Miksi kunta ei saa etsiä suurempia säästöjä myös yksityistämällä – eikö hallitus pyri juuri siihen, VM:n kuntakehitysyksikön päällikkö Auli Valli-Lintu?

– Kun parhaillaan uudistetaan koko julkista sote-järjestelmää, jonka olisi tarkoitus aloittaa toimintansa jo vuoden 2017 alussa, ei ole tarkoituksenmukaista tehdä väliaikaisia järjestelyjä tai sellaisia järjestelyjä, jotka mahdollisesti vaikeuttaisivat uuden järjestelmän rakentamista. Myöskään henkilöstön kannalta väliaikaiset järjestelyt eivät ole perusteltavissa. Tämän vuoksi molempien ministeriöiden lähtökohtana on, että pakka pidetään kasassa, VM:n kuntakehitysyksikön päällikkö Auli Valli-Lintu sanoo.

Sote-järjestämistä pohditaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa parlamentaarisessa työryhmässä ja siinä valmistelussa pohdittaneen myös yksityisten tuottajien asemaa.

Puitelaki antaa mahdollisuuden määrätä kunnan jatkamaan aiemmin ilmoittamaansa yhteistoimintaa tämän vuoden loppuun saakka. Lähiviikkoina odotetaan hallituksen esitystä, joka pidentää määräaikaa vuoden 2016 loppuun saakka eli kunnes uusi sote-rakenne tulisi voimaan. 

Parhaillaan valmistellaan sote-uudistuksen järjestämislakia, joka pyritään saamaan voimaan vuonna 2015. Sen mukaan uusi sote-järjestelmä pitäisi saada valmiiksi vuonna 2017.

Kärsämäki päätti äskettäin, että se irtautuu sote-kuntayhtymä Selänteestä jo toukokuun lopussa, vaikka sopimus on vuodenvaihteeseen saakka. Valli-Linnun mukaan yhteistoiminnan purkaminen rikkoo lakia. Hallitus on linjannut jo aiemmin, että valtioneuvosto tulee tarvittaessa velvoittamaan kunnan jatkamaan yhteistoimintaansa lain edellyttämällä tavalla. 

Kärsämäki valitsi huhtikuun alussa palvelujensa tuottajaksi Attendo Oy:n. Kunta tavoittelee 7,5 vuoden sopimusta. Kunnan mukaan kuntayhtymämalli ei voi saavuttaa vastaavia säästöjä.

Kärsämäen aie huolestuttaa myös kunnan henkilöstöä. Vapun alla neljän eri henkilöstöjärjestön työntekijät osoittivat mieltään ulkoistusta vastaan. Järjestöt moittivat kuntaa siitä, ettei se antanut kuntayhtymä Selänteelle mahdollisuutta esittää vastaavia säästöjä kuin Attendo oli tehnyt. Katso Nivala-lehden juttu aiheesta

Valli-Lintu tukee henkilöstön kritiikkiä.

– Henkilöstön kannalta jatkuvat muutokset ovat hankalia. Nyt pitäisi keskittyä olemassa olevan toiminnan kehittämiseen, hän korostaa.

Ensimmäinen ulkoistuskohu syntyi vuosikymmenen vaihteessa, kun Rääkkylä päätti siirtää sote-palvelunsa yksityiselle palveluntuottajalle neljän kunnan Helli-liikelaitoksesta. Päätös toteutui VM:n vastustuksesta huolimatta vuoden 2011 alussa.

– Meitä peloteltiin, vähäteltiin ja uhkailtiin, muisteli kunnanjohtaja Yrjö Eronen Maaseudun tulevaisuudessa.

Hän sanoi ulkoistuksen tuoneen sote-asiat takaisin kunnan käsiin ja turvanneen samalla kunnan lähipalvelut.

Valli-Lintu toteaa, että Rääkkylän tapaus tuli niin aikaisin, ettei Paras-lakiin liittyvä pakkopykälä ehtinyt vielä voimaan.

Hallitus linjasi pakkopykälän voimaantulon jälkeen, ettei kuntia velvoiteta uusiin yhteistoiminta-alueisiin ennen sote-järjestämislakia.

Rääkkylä voi nyt jatkaa linjallaan, mutta Pohjois-Karjalan Tohmajärvi velvoitettiin jatkamaan yhteistoimintaa Kiteen kanssa.

– Tohmajärven velvoitettiin jatkamaan yhteistoimintaansa, mutta velvoitepäätös tuli ihan viime tipassa, joten sitä ei siksi laitettu täytäntöön lainvoimaa vailla. Tohmajärvi valitti päätöksensä, joten päätös ei ole vielä lainvoimainen, Valli-Lintu kertoo.

Kärsämäen tapaus vertautuu Tohmajärveen, mutta eroaa siinä, että kunta on ollut tietoinen ratkaisunsa lainvastaisuudesta.

Alueen muiden kuntien mukaan Kärsämäen ratkaisu vaarantaa myös muiden kuntien palvelujen järjestämistä alueella. Valli-Linnun mukaan asia on esillä valtioneuvostossa lähiviikkoina.

Kunnat kokevat ajautuneensa sotesovassa ojasta allikkoon. Vielä syksyn siintäessä näytti, että kunnat sulautetaan suurempiin emokuntiin. Nyt niitä uhkaa suur-sote, jonka pelätään vievän päätösvallan vielä kauemmaksi.

Kunnat pelkäävät, että lähipalvelut karkaavat kaukaisempiin keskuksiin ja niiden hinnat nousevat entisestään.

Monen kunnan kokemuksen mukaan näin on käynyt jo nyt, kun asioista päätetään kuntayhtymissä.

Ulkoistusta pohtivat Kärsämäen lisäksi myös Pyhtää ja Parkano. Ministeriöt haluavat pitää tilanteen kurissa. 

– Lukuisat kunnat miettivät nyt ulkoistusta, sanoo lääkäri- ja hoivapalveluja myyvän Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén. 

Kokonaisulkoistuksen ovat tehneet myös Mänttä-Vilppula ja Juupajoki.

Wirénin mukaan palveluiden hinnat nousevat lähes aina kuntaliitoksessa, yhteistoiminta-alueessa tai sairaanhoitopiirissä. Hän ennustaa lähipalveluiden kaikkoavan pienistä kunnista kokonaan.