Yhä useampi suomalaisvanhus on jäämässä vaille tarvitsemaansa asumispalvelua, pelkää Vantaa-Keravan hyvinvointialuejohtaja – "Ehkä aivopesuri auttaa"
Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö osallistui noin pari viikkoa sitten Kuntamarkkinoille Helsingissä. Kuva: Heli Sorjonen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö tiesi jo ennen ministerin tiedotustilaisuuden alkua, mitä on tulossa. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoi Ylen uutisten mukaan alueista, joilla menee erityisen huonosti.
Synkkien pilvien täyteisestä maisemasta paikkansa saivat Vantaa-Keravan lisäksi Lappi, Keski-Suomi, Kanta-Häme, Satakunta ja Itä-Uusimaa.
Tiistain tiedotustilaisuudessa ministeri vahvisti kriisitietoisuutta, sitä samaa on tehty jo pitemmän aikaa, Aronkytö huomauttaa.
– Vaikka kuinka paljon hälistään, ei ole mikään kriisi. Palvelut toimivat paremmin kuin aikaisemmin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sekään ei ollut yllätys, että valtiolta ei tipu Vantaa-Keravan hakemaa lisärahoitusta tälle tai ensi vuodelle. Jo ennen tiedotustilaisuutta asiaa pohtinut työryhmä linjasi, että Vantaa-Keravan rahoitus ei ole riittämätöntä.
Tietojen saaminen kesti, rahaa lähti
Vantaa-Keravan alku on ollut taloudellisesti haastava, alijäämää on kertynyt ja kertyy edelleen. Merkittävänä syynä vaikealle alulle on se, että hyvinvointialueiden talous irrotettiin kunnista väärin, Aronkytö huomautti Kuntalehdelle jo reilu kuukausi sitten.
Hyvinvointialueilla ei ollut hänen mukaansa osaa eikä arpaa seitsemän prosenttia kohonneisiin palkkakustannuksiin tai muiden kustannusten ennakoitua suurempiin nousuihin.
Aronkytö nostaa esimerkiksi potilastietojärjestelmän, Apotin, josta ei saatu ajoissa diagnoositietoja alueen rahoitusta varten.
– Järjestelmähaasteiden takia alueemme sai 20 miljoonaa euroa liian vähän rahoitusta.
Vantaa-Kerava ei saa järjestelmäongelmien takia menettämiään rahoja takaisin, mutta jatkon kannalta tilanne on päivittynyt ajan tasalle.
– Olemme saaneet datan kuntoon, Aronkytö sanoo.
Vantaa-Keravan lisärahoitushakemukselle oli pohjana Aalto-yliopiston professorin Teemu Malmin laatima lausunto.
Lausunnon mukaan alueiden rahoitusmalli kohtelee epäoikeudenmukaisesti juuri Vantaan ja Keravan aluetta, hyvinvointialuejohtaja jatkaa.
– Selvityksessä arvioidaan, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue saa 60–85 miljoonaa euroa liian vähän rahoitusta vuosittain.
Tekijät vähenemässä
Vantaa-Kerava toimii monien muiden alueiden tavoin tiukassa paikassa paikatakseen isoja alijäämiä.
– Joudumme sopeuttamaan koko vuosikymmenen ajan.
Vaarana on, että alueiden rahoitus ei riitä jatkossakaan, vaikka mittavia sopeutustoimia on jo tehty ja tehdään lisää, Aronkytö myöntää.
– Se tulee olemaan karseata. Vähemmällä rahalla tarkoittaa, että palvelut hoidetaan vähemmillä tekijöillä, vähemmillä keskussairaaloilla ja vähemmillä palveluasumispaikoilla.
Jos vanhusten palveluasumista ei pystytä järjestämään, kuten on tarvetta, niin sitten on toivottava apua esimerkiksi uudesta teknologiasta.
– Ehkä aivopesuri auttaa.
Aronkytö viitaa uuteen järjestelmään, jonka toivotaan parantavan aivosairauksia.
Hyvinvointialuejohtaja lisää aivopesurin olevan vain esimerkki teknologian kehittymisestä, mikä voi lisätä palveluiden laatua ja jopa kustannustehokkuutta.
Kansalaiskeskustelua tarvitaan
Kansalaiset haluavat hyvää terveyshoitoa.
– Ei kukaan suostu siihen, että syöpää ei hoideta.
Suomalaisten ikääntyessä ihmisten vaatimustaso sote-palveluita kohtaan kasvaa, hyvinvointialuejohtaja uskoo.
Valtiovarainministeriöstä käsin ei käydä hänen mukaansa keskustelua, mitä palveluita halutaan turvata tulevaisuutta ajatellen. Sieltä annetaan vain tiedoksi rahamäärä, ja sanotaan, että sen pitää riittää palveluita varten.
Tämän jatkoksi Aronkytö peräänkuuluttaa lisää kansalaiskeskustelua. Mitä yhteiskunnan halutaan hoitavan?
Suomessa moni asia on eri tavalla kuin jossain muualla, Aronkytö sanoo. Jossain toisessa eurooppalaisessa maassa moni lapsi hoitaa ikääntyneitä vanhempiaan eri määrin kuin Suomessa.
Aronkydön mukaan kansalaisten olisi tärkeä saada osallistua ja vaikuttaa keskusteluun. Eikä Aronkytö ole niinkään huolissaan Vantaa-Keravan taloudesta, jonka tulevaisuus näyttää hänen mukaansa verrattain hyvältä.
– Tällä alueella väkimäärä ja rahamäärä kasvaa eniten Suomessa.
”Epätoivon vimmalla”
Hyvinvointialueet ovat vähentäneet merkittävissä määrin sote-alaa koskevaa hallintotyötä.
Alueiden kuvaaminen hallintohimmelinä ei vastaa todellista tilannetta, sitä kehitystä, johon on tultu soten siirryttyä pois kuntien järjestämisvastuulta.
Hyvää hallintoa tarvitaan kansalaisyhteiskunnassa, Aronkytö huomauttaa.
Jos kansalainen valittaa palvelusta, niin ilman riittävää määrää valituksia käsitteleviä hallintoihmisiä ihmisen ääni voi ajautua juridiikan kiertävälle planeettaradalle, josta saa hyvin erilaisia vastauksia, Aronkytö kuvailee.
Samaan aikaan säästöistä ja leikkauksista puhuttaessa on myös nostettava esiin, miten jokainen voi omilla toimillaan pitää itsestään huolta.
Vaikkapa hammaslääkärikäyntejä voi vähentää, jos hampaat pesee riittävän usein, Aronkytö sanoo.
Miten paljon olet tarvinnut itse hammaslääkäripalveluita, Timo Aronkytö?
– Olen 60-vuotias ja olen käynyt aikuisiällä ehkä noin 15 kertaa käynyt hammaslääkärillä. Harjaan hampaitani epätoivon vimmalla.
Lue myös:
