Yhteenveto julki: Valinnanvapaus-lausunnoissa ei uskota sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen – ”terveys- ja hyvinvointierot voivat jopa lisääntyä”
Valinnanvapauslain luonnoksesta tuli sosiaali- ja terveysministeriöön yli 700 lausuntoa. (Kuva: Ville Miettinen)
Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslain luonnoksesta annetuista yli 700 lausunnosta kuvastuu sosiaali- ja terveysministeriön mukaan epäily sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen, vaikka valinnanvapauden periaatteeseen suhtaudutaankin myönteisesti ja lakiluonnosta pidetään parempana kuin viime kesänä tyssännyttä yritystä.
Lausuntoja antoivat kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit, järjestöt, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat ja muut toimijat.
Viesti sote-uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden, kuten palveluintegraation ja laaja-alaiseen palvelutarpeeseen vastaamisen ja kustannusten hillinnän osalta on tyly: näihin pääsemiseen uskovat vain harvat lausunnon antajat.
”Suuri osa lausunnonantajista suhtautuu kriittisesti siihen, että ehdotetulla valinnanvapauslailla voitaisiin kaventaa suomalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Lakiesityksen ei myöskään katsottu parantavan palveluiden saatavuutta. Lisäksi suurin osa lausunnonantajista arvioi, ettei lakiesitys anna riittäviä edellytyksiä kolmen miljardin euron kustannusten kasvun hillintään. Myöskään laaja-alaisten palvelutarpeiden kohdalla hyvin yhteensovitettujen palvelujen ei esitetyllä mallilla katsottu toteutuvan”, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tänään julkistaman lausuntoyhteenvedon tiivistelmässä todetaan.
Uudistuksen virkamiesvalmistelussa keskeisessä roolissa oleva STM:n osastopäällikkö Kirsi Varhila arveli joulukuun Kuntalehdessä, että kansalaisten yhdenvertaisuudesta voi tulla soten valinnanvapausesityksessä ongelmia.
Huoli yhdenvertaisuudesta ilmenee myös lausuntoyhteenvedossa: ”Lausunnonantajat olivat pääosin yksimielisiä siitä, että valinnanvapausmalli ei ratkaise harvaanasuttujen seutujen palveluiden yhdenvertaista saatavuutta eikä väestörakenteesta ja huoltosuhteesta johtuvia haasteita. Maakuntien erot pysyvät edelleen suurina”, yhteenvedossa todetaan.
Vaikka lausunnonantajat näkevät valinnanvapauslakiluonnoksessa myönteisiäkin vaikutuksia, esimerkiksi terveys- ja hyvinvointierojen eri alueiden ja väestöryhmien välillä arvioidaan jopa kasvavan uudistuksen vaikutuksena.
“Enemmistö lausunnonantajista katsoo, että lakiehdotuksen säännökset eivät turvaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta kaikissa olosuhteissa. Erityisesti alueellisia eroja arvioidaan syntyvän, vaikka maakunnan liikelaitoksen velvoite huolehtia viime kädessä sote-palveluista nähdäänkin hyvänä”, yhteenvedossa todetaan.
Suuria haasteita edelleen
Ylipäätään lakiesityksessä nähdään edelleen runsaasti merkittäviä haasteita. Palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation pelätään jopa pirstoutuvan sen sijaan että se lisääntyisi. Sote-keskusten palveluvalikoimaa pidettiin lian ohuena integraation toteuttamisen kannalta – ja toisaalta haasteellisen laajaksi palveljen yhdenvertaisen saavutettavuuden kannalta.
Lausunnoissa ehdotettiin maakuntien ohjausta tarkennettavaksi muun muassa lainsäädännöllä palvelujen sisällön ja niiden järjestämistavan osalta. Lausunnonantajien huolet liittyvät pääosin maakunnan rajattuun päätösvaltaan, osaoptimointiin ja taloudellisen arvioinnin hankaluuksiin. Palvelujen siirtymisen ajallisen vaiheistuksen nähtiin useissa lausunnoissa luovan itsehallinnollisille maakunnille mahdollisuuden käynnistää valinnanvapaus turvallisesti hyvän asiakasohjauksen sekä julkisen toiminnan sopeuttamisen näkökulmasta.
”Haasteina kuitenkin nähtiin maakuntien velvoitteet tehdä merkittäviä päätöksiä huomattavasti ennen toiminnan käynnistymistä sekä valinnanvapausmallia tukevien tietojärjestelmämuutosten eteneminen ja käyttöönotto”, yhteenvedossa todetaan.
Tieto- ja asiakasjärjestelmiin ja tiedon kulun kriittisyyteen uudistuksessa kiinnitettiin lausunnoissa muutenkin huomiota – myös huolta.
Lakiesitys eduskuntaan maaliskuussa
Syksyn valmistelun aikana runsaasti keskustelua herättäneen asiakassetelin lausunnonantajat katsovat STM:n mukaan vahvistavan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa.
”Pääosa lausunnonantajista kuitenkin katsoo, että maakuntien velvollisuus käyttää asiakasseteliä eri palveluissa on esitetyssä mallissa liian laaja. Liian laaja-alaisen asiakassetelin katsotaan uhkaavan palveluverkon toimivuutta erityisesti erikoissairaanhoidossa ja päivystyksessä”, STM:n tiedotteessa todetaan.
Kritiikki sai hallituksen jo joulun alla ilmoittamaan, että valinnanvapauslakiehdotusta täsmennetään asiakassetelin osalta. Asiakassetelin velvoittavuus ei täsmennyksen jälkeen koske lähtökohtaisesti erikoissairaanhoidon palveluita.
STM:n mukaan lausuntoja hyödynnetään valinnanvapauslain jatkovalmistelussa ja viimeistelyssä.
Valinnanvapauslaki viimeistellään virkamiestyönä. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi on määrä antaa eduskunnalle maaliskuussa 2018. Hallituksen tavoitteena on, että maakunta- ja sote-uudistuksen kokonaisuus hyväksytään eduskunnassa kevätistuntokauden loppuun mennessä.
Aiheesta aiemmin:
Kuntaliitto perehtyi lausuntoihin: Kunnat suhtautuvat valinnanvapauden lakiehdotukseen kriittisesti
